NBDG Ladies Series on ihan uudentyyppinen konsepti naispelaajien saamiseksi mukaan kisaamaan. Kisasarja koostui 11:stä osakilpailusta, jotka kaikki pelattiin eri radoilla ja jokaisella ainoastaan yksi kierros - ja sekin arki-iltana. Siis ihan kuin menisit työpäivän päätteeksi kiertämään kaverien kanssa höntsärundin, mutta vaan että kyseessä onkin kilpailu, josta saa myös ratingit. Huikeaa!
Kisasarjasta oli jäljellä enää kuusi osakilpailua ja mukaan kokonaistuloksiin laskettiin viiden parhaan osakilpailun tulokset. Mahtavaa - olisi siis mahdollisuus kilpailla vielä ihan kokonaissijoituksestakin. Ensimmäinen pelattiinkin heti SM-kisojen jälkeisellä viikolla Ristikivellä, joka on mukava rata sopivan mittaisilla väylillä. Ilmoittauduin oitis mukaan ja ajelin paikalle sopivasti pelaajakokoukseen.
Ristikiven radalla olen pelannut vain muutamia kertoja, mutta ihan hyvääkin peliä: kesän viikkokisassa sain siellä tuloksen +5 (62) ja se mielessäni lähdin nytkin pelaamaan. Vaan kaikkea kanssa! Aloitin helpolta lyhyeltä väylältä #5 ja tietenkin sain siinä avaukseni osumaan hankalaan paikkaan ja kun kakkosheittokaan ei osunut korin alle vaan puuhun, alkoi tuloksenmetsästys bogilla. Naurahdin ja pelasin seuraavan, haastavan par4-väylän tarkasti pelikirjan mukaisesti pariin. Näin kuuluu pelata, mietin.
Väylällä #7 avaukseni oli jälleen epäonnistunut, siltä siis bogi. Väylä #8 on niin hankala pilleineen ja korotettuine koreineen, että bogi siltä on ihan odotettua, mutta miten ihmeessä onnistuinkaan sohlaamaan väylälle #9 tuplabogin!? Väylän laidasta toiseen, eikä todellakaan väylällä. Tuskastuttavaa! Tulosta oli kertynyt jo viiden väylän jälkeen viiden plussan verran eikä tämä tahti ollut ollenkaan sitä, mitä lähdin hakemaan. Mihin pelitatsi oli kadonnut? Olinko kuitenkin päättänyt kauden mielessäni ja tämän siitä saa kun lähtee herättelemään sitä uudestaan?
Keskittymällä pelaamiseen sain kuin sainkin sentään muutaman parinkin pelattua puttimissien aiheuttamien bogien väliin ja kun jäljellä oli enää 8 väylää, pelini kääntyi täysin. Onnistuin pirkottamaan väylän #15 ja tämä toi itseluottamusta niin avauksiin kuin puttaamiseenkin. Keskityin jokaiseen heittoon, jokaiseen suoritukseen miettimättä kokonaistulosta. Peli kulki, vain väylälle #18 sain harmillisen puttimissin ja siitä bogin, mutta muille nappasin paria parin perään. Kakkosväylällä olin kiven takana puttaamassa birdietä, mutta harmikseni putti ei ihan riittänyt. Se ei tänään loistanut kuin ihan ohimenevästi parilla väylällä. Vielä loppuväylät ja kisakierros päättyi epäonnistuneeseen birdieputtiin väylällä #4. Ohut harmitus unohtui kun katsoin tuloksia: sain kisavoiton luokassani ja tulokseni oli kolmanneksi paras kaikista kisan naisista! What! Koskaan ei pidä luovuttaa, vaikka kuinka huonosti kulkisi, taas se tuli nähtyä. Ratinkiakin tuolta kierrokselta tuli mukavat 833! Todellakin osallistuisin näihin kisoihin jatkossakin!
Voitto tuntuu joskus vielä paremmalta kuin yleensä :)
Pelasin vielä syksyn kuluessa NBDG Ladies Series -osakilpailut Pornainen, Karkkila, Puolarmaari ja Sibbe. Lähes aina sää suosi ja saimme pelata sateettomissa olosuhteissa. Pornaisissa pelini kulki muuten, mutta koska putilla on tällaisella radalla niin suuri merkitys, se ei toiminut ja birdiet jäivät haaveeksi. Karkkilassa taas onnistuin osumaan lähes aina kakkosheitollani korien ympärillä oleviin puihin (kuinka siellä niin moni kori onkaan puiden ympäröimä?) ja tyytymään sitä kautta liian usein bogiin. Sibbessä tuuli voimakkaasti ja pimeys laskeutui kierroksemme lopuksi. Kaksi viimeistä väylää siellä oli silkkaa taistelua pimeyttä vastaan, mahdollisimman kirkkailla kiekoilla varmoja linjoja pelaten. Puolarmaari oli suuri pettymys, sillä kotiratana odotin siltä parempaa kuin 806 ratingpistettä, mutta toisaalta taas sinä päivänä puttini oli jälleen epävarmaakin epävarmempi. Selkeitä missejä 7m säteeltä tuli kolme ja lopulta siirryin haaraputtaamaan, sillä silloin kiekko ainakin meni kohti koria ja useimmiten jopa upposi koriin. Tästä tuli jatkossakin minulle se selviytymiskeino, jolla pääsen liiallisen puttijännittämisen yli kisakierroksella.
Kokonaisuudessaan NBDG Ladies Series oli hieman alakanttiin odotusten suhteen, sillä pelasin kierrokseni 798 keskiarvoratingilla ja jos tavoitteena on läpäistä 800 ei tuolla hurrata. Toisaalta, kun puttia ei ole voinut harjoitella ankä muutenkaan ole paljoa pelannut, enempää en voi odottaa. Tyytyväinen olin, että osallistuin. Kaikki kisakierrokset olivat mukavia, tutustuin jälleen uusiin naispelaajiin ja sain viettää hyvässä seurassa monen monta iltaa. Enempää en voi nyt vaatiakaan. Ensi vuonna pyrin saamaan ehjän kauden ja nostamaan ratinkini maagisen 800 pisteen rajan yli - nyt pelaan sillä tasolla kuin pelini tällä hetkellä on ja nauti siitä aina kun saan onnistumisia tai opin jotain uutta. Ja tälläkin pelillä sijoituin kokonaiskisassa luokkani kolmanneksi, ei ihan huonoa sekään!
Koska Ladies Series -kisoista saatiin niin hyvää palautetta, haluttiin sekä Puolarmaarin että Pornaisten radalla järjestää vielä erilliset kisat, jotka on erityisesti suunnattu aloittelijoille, naisille, junnuille ja papoille. NBDG Extra @ Puolarmaari pelattiin Pirkon päivänä 7.10. ja toimin siinä apu-TD:nä sekä Puskasoturien edustajana. Kisapäivä oli - kuinkas muutenkaan - hieno ja sää suosi kaikista sade-ennusteista huolimattakin. En saanut edelleenkään parasta peliäni kisaan, mutta sentään yhden kierroksen pelasin nollatulokseen ja ratingkeskiarvoni oli piirun päälle 800. Tärkeintä tuona päivänä oli kuitenkin päästä mukaan järjestämään tällaista mukavaa rakkaan harrastuksen parissa. Kisat oli suuri menestys, ainakin jos iloisista kasvoista voi jotain päätellä. Siispä päätimme osallistua myös Pornaisten vastaavaan tapahtumaan lokakuun lopulla.
Puolarmaarin FA40 kärkikolmikko: Lahja, minä ja Nina
Por Nice 2018 pelattiin lokakuun viimeisenä viikonloppuna nollakelissä. Ensimmäiset kylmät tuntuivat luissa ja ytimissä ja pelin käynnistyminen aamulla oli hankalaa jäisillä sormilla. Jotenkin se siitä sitten lopulta starttasi ja ensimmäiselle kierrokselle onnistuin sohlaamaan kokonaista neljä tuplabogia! Kokonaistulos puristui siitäkin huolimatta numeroihin +9, sillä kahdella birdiellä sain siitä kuitattua kaksi kolmesta bogista pois. Ei mitään huippuesitystä ja olin ensimmäisen kierroksen jälkeen luokassani toisena. Kaikesta huolimatta ajelimme hyvillä mielin tauolle läheiselle SEO:lle jonottamaan muiden nälkäisten seuraan ja siitä taas uuteen kierrokseen kylmän edelleen hytisyttäessä sisuksia.
Kakkoskierroksen pelasimme naisten kanssa, viiden hengen ryhmässä ja olihan taas mukavaa! Tykkään pelata eri ihmisten kanssa, mutta koska niin harvoin pelaan naisseurassa, tykkään kakkoskierroksesta kisassa erityisesti kun naiset laitetaan samaan. Kierrokseen mahtuu niin paljon höpöttelyä, naurua, puhetta, kiljahduksia, kiroilua ja kehumista, että ei paremmasta väliä. Ihania pelikavereita! Pelinikin alkoi kulkea ysiväylän mandomissin jälkeen kohtuukivasti ja haaraputilla hoidin jälleen putin epäluottamuksen aina 7m puttiin saakka. Pidemmissä on jo epätarkempaa kun en saa niihin voimaa mukaan... mutta miten olikaan Pornaisten väylälle #6 ilmestyneen korotetun korin kanssa! Kyllä nyt oli mennyt korotuksessa liioittelun puolelle, kun kori on niin korkea, ettei siihen saa kiekkoa nostettua alle kolmen metrin päästä. Olin selvästikin liian lähellä, sillä kiekkoni nousi tuulessa korin katolle! Huh huh.
Korotettu kori Pornaisten väylällä #6
Por Nice 2018 pelaajakokous aamulla
Tämä putti jostain syystä upposi
Kierroksen jälkeen oli ilahduttavaa huomata, että olin saanut tulostani parannettua neljälle heitolla ja tulos siis 2. kierroksella +5. Tämä nosti minut kisan voittoon ja ratingissakin oli nyt selkeää nostetta 829 alustavan lukeman myötä. Näitä kaipaisin lisää, jotta saisin sitä korotettua tänään julkistetusta 799 edes yhdellä pisteellä ylöspäin. Toisaalta taas ehkä parempi, että jos ja kun sitä kasisataista aletaan rikkomaan, niin mennään sitten kunnolla ja varmasti yli ettei seuraavassa pudota taas alle. Vaikka kyseessä on ainoastaan yksi piste, on sillä iso merkitys. Vai onko sittenkään. Tärkeintä on, että saa ja voi harrastaa ja joskus jopa onnistuukin. Siinä se.
