Ensimmäinen virallinen liiton alainen kisani, Veikkola

Nyt on ensimmäinen virallinen kisani sitten kisattu ja päällimmäisenä tunteena oli alkuun helpotus, sitten suuri pettymys. Varsinkin ensimmäisen kierroksen alku, kun kaikilla kuudella väylällä avaus osui puuhun ja olin aina heittämässä erikoista kakkosheittoa jonkun puskan tai puun takaa, mieleen alkoi hiipiä harmi. Hävetti, että olin kisaan lähtenyt tällä kokemuspohjalta ja näillä suorituksilla. Harmitti, kun alun kivat par-väylät katosivat sumeaan bogeymereen yksi toisensa jälkeen, osa jopa tuplasellaisina.
Pääosin sain kuitenkin mieleni pidettyä hyvänä ja positiivisena ja ainakin ensimmäisenä päivänä se oli pitkälti ryhmäni ansiota. Heittelin Hollen ja uuden tuttavuuden Mikon kanssa ja kierroksella oli koko ajan puhelias ja leppoisa tunnelma, vaikka Mikko etenkin heitteli täysin oman tasonsa alle. Kuinka olisin voinut hermostuakaan, kun sen tasoinen kaverikin otti bogeyta toisensa jälkeen iloisesti naureskellen ja bogeymakkarasta puhellen. Mahtava porukka! Hieno laji! Haastava rata!
Ensimmäisenä päivänä rassasivat tosiaan puuosumat ja toisena päivänä kun peli muuten sujui mutta en saanut heitoissa kulmaa aina pidettyä, oman taitotason heikkous alkoi piinata. Lisäksi oman bagin selailu ja se, kun sieltä ei löydy yhtään kiekkoa juuri tähän tilanteeseen tai yleensäkään sellaista luottokiekkoa, johon voisi aina turvata heikkona hetkenä verotti itseluottamusta. Asioita, joihin voi ja pitää vaikuttaa. Asioita, joiden takia laji on niin koukuttava. Tässä analyysi kisasta pelikirjaani (niin, sitä ruusunpunaista) vasten:

1.    Hiiden hirvi, tarkka lähärimäinen aloitus mahd suoraan ja siitä joko upsilla metsän läpi tai väylää pitkin hysse koria kohti… nelonen sallittu because of the puut! Bogey --> 1. Ja 2. Kierros: Hiiden hirvi lensi kuten piti ja tuloksena bogey. Muutos pelikirjaan: avaukseen suora midari, esim Prodigy M4, joka nyt lisätty bagiin

 

2.    Manala, antsa kallion laelle ja siitä lähestyminen flättinä korille, par. --> 1. Kierros: suuntavirhe ja kiekko puuhun, lähestymiset puihin ja tupla. 2. Kierros: avaus viimeisten puiden taakse, lähäri osui risuun ja jäi pitkä putti, paluuputti ja bogey.

 

3.    Hiiden hirvi, suora avaus ja lähäri alas kalliolta korin viereen, par --> 1. Kierros: avauksessa suuntavirhe liikaa oikealle, lähestymisheitto jäi lyhyeksi/ei pitänyt ja bogey. 2. Kierros: pelikirjan mukaan, par.

 

4.    Manala, suoraa pitkää siivua, viimeistään kolmas korin alle, bogey --> 1. Ja 2. Kierros: avauksessa kiekko liikaa oikealle, puuhun ja kun lähestyminen ei pitänyt antsaa lähti kolmosheitto puiden takaa liian kauas korilta ja tupla. Muutos pelikirjaan: avaukseen Jade

 

5.    Manala, avaus kalliolle ja lähäri korin alle, korotettu kori, luultavasti bogey --> 1. Kierros: avaus väärällä kiekolla (Hiiden Hirvi) putosi kalliolta, upsilla kalliolle, kahdella korille ja tupla. 2. Kierros: avaus kallion eteen hiukan liikaa oikealle, taas upsilla kalliolle, kämmenheitto lyhyt ja vasta neljäs tarpeeksi korin alla, tupla. Muutos pelikirjaan: avaukseen Jade, hylätään kämmen

 

6.    Ennustaja/Manala mandon ohitse kalliolle, pitkä suora lähäri ja kolmas korin alle, par --> 1. Kierros: avaus suoraan mäntyyn, lähestymiset karkasivat väylältä, huono kämmenheitto, liian pitkällä puttipaikalla tupla. 2. Kierros: avaus hyvä mandon ohi, lähestymiset heikkoja ja huono kämmenheitto, bogey. Muutos pelikirjaan: hylätään kämmen

 

7.    Ennustaja liukumaan alas suoraan, toinen siivu puita väistäen koria kohti, kolmas korilla, bogey --> 1. Ja 2. Kierros aika lailla pelikirjan mukaisesti, bogey.

 

8.    Hiiden hirvi, avaus tien yli keskelle väylää, lähäri korin alle, par --> 1. Ja 2. Kierros: avaus liian lyhyt ja liikaa feidiä, dropparilta hyvä lähestyminen ja bogey. 2. Kierros: avaus liian lyhyt ja liikaa feidiä, dropparilta huono lähestyminen ja tupla. Muutos pelikirjaan: avaukseen Jade.

 

9.    Hiiden hirvi luolan päälle, lähäri korin alle, par --> 1. Ja 2. Kierros: huono avaus jäi lyhyeksi ja suuntavirhettä. Puiden takaa lähestyminen jäi kauas ja bogey. Huom: Opeteltava oikeanlainen hysseheitto tähän.

 

10.  Hiiden hirvi upsilla, pitkä Ennustaja lähäri koria kohti, bogey --> 1. Kierros: avaus varovaisesti Jadella pahimpien puiden ohitse. Pitkää siivua kohti koria ja lähestyminen puiden takaa, bogey. 2. Kierros: avaus jäi todella risukkoon ja vaati huonon kämmenheiton, tupla. Muutos pelikirjaan: avaukseen suora midari, esim M4.

 

11.  Hiiden hirvi antsassa puiden ohi, Ennustaja jatkaa koria kohti, kolmas ehkä korilla, par --> 1. Kierros: avaus Jadella antsassa, kohtuu hyvin, mutta heitot eivät jääneet väylälle, puuosumia lopussa, bogey. 2. Kierros: pelikirjan mukainen avaus hiukan oikealle, hyvä kakkosheitto piti antsan ja kolmas aivan korin viereen, par.

 

12.  Manala, pitkää siivua mandojen ohitse kunnes ollaan korilla, bogey --> 1. Ja 2. Kierros pelikirjan mukainen, paremmalla nelosheitolla par mahdollinen, bogey.

 

13.  Manala/Ennustaja liukuun saareen, birdie --> 1. Ja 2. Kierros: avaus metrin lyhyeksi, 1. Kierroksella osui pikku risuun joka jarrutti juuri tarpeeksi eli hiukan matala heitto, 2. Kierroksella enemmän oikealta, bogey.

 

14.  Ennustaja/Manala suoraan lähärimäisesti, jatkuu pitkällä siivulla, bogey --> 1. Kierros: avaus ja kakkosheitto puuhun, vasta kolmannella liikkeelle ja tripla. 2. Kierros pelikirjan mukainen, bogey. Muutos pelikirjaan: avaukseen kokeiltavaksi suora midari M4 tai Ennustaja.

 

15.  Hiiden hirvi ja par --> 1. Ja 2. Kierros pelikirjan mukainen, par. 2. Kierroksella pitkä birdieputti hiukan liian varovaisesti alarautaan.

 

16.  Manala, pitkää siivua ja vasenta kaartaen, ei mörriin, bogey --> 1. Kierros: manala keskelle väylää, hysse oikealle liian suora ja metsään, räpellystä seuraavaan metsään jonka läpi korille, tupla. 2. Kierros: kostea kiekko lipsahti mutta pääsi ohuen koivukujan läpi haarautumiskohtaan, hyvä hysse oikealta, kolmosheitto metsään jonka läpi korille, tupla. HUOM! Tarkemmat heitot ettei loppu päädy aina metsään!

 

17.  Manala, antsa mandon ohi tarpeeksi kaukaa ja Hiiden hirvi/putteri korille, par --> 1. Kierros: avaus hyvä, lähestyminen puuhun, bogey. 2. Kierros: lipsahti mandon ohitse, re-teeltä kolmella koriin, tupla. HUOM! Kiekot kunnolla kuiviksi, etenkin 2. Kierroksen lopulla haittasi peliä.

 

18.  Manala/Ennustaja, suora avaus, jatkuu tarkkana,,korotettu kori, bogey --> 1. Kierros ihan ok avaus, hiukan metsässä seikkailua, tupla. 2. Kierros: avaus puuhun ja siitä jatkui korille 7m päähän lätäkköön. Putti lätäkön takaa (+1,5m) ja korin takaa paluuputti vielä alarautaan, other 7. HUOM! 2. Kierroksen avauksessa edestäni lensi juuri tähtäysvaiheessa edellisväylän lähestymiskiekko, en ottanut uutta avausta. Olisi kannattanut. Lopun kolmen putin rumba aivan turha, ensi kerralla vaikka keskelle jäistä lätäkköä heittämään tai korin alle jos ei pysty..

Kausi on siis avattu ja selvisin ilman suurempia henkisiä vammoja :) Nyt on jo hieno fiilis siitä, että kisat on käyty ja ensimmäinen virallinen tulos saatu. Ensimmäinen ratingkin jo koputtelee ovella ja se on oikeastaan juurikin sen suuruinen kuin odotin. Jos olisin päässyt heti 7-alkuiseen lukuun, olisin yllättynyt iloisesti ja kokenut todella onnistuneeni - nyt tulos oli hiukan alle sen, mitä itse toivoin ja odotin, mutta taitotasoni huomioiden varmaan aika passeli. Hyvä näin. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja. Tehdä uusia midarihankintoja. Treenata heittoja, opetella kiekkojen ominaisuuksia, tehdä toistoja ja uusia toistoja. Ihanaa - kevät on jo täällä!

Linkki kisatuloksiin

Kuvassa minä sekä Mikko, kuvan otti Holle :)

Pelikirjaa ruusunpunaisten lasien lävitse

Leikitään, että ollaan ihannemaailmassa. Sellaisessa, jossa oma osaaminen tulee kerta kerran jälkeen esille ja muovinkappaleet liitävät halki ilman sinne, mihin ne singonnut käsi on tarkoittanutkin. Maailmassa, jossa "oho" - puhumattakaan voimakkaammista tehosanoista - on tuntematon käsite ja taidonnäytteet seuraavat toisiaan katkeamattomana jatkumona herättäen ihastuneita huokauksia ja synnyttäen hymynkaretta harrastajan kasvoilla.


Sellaisessa maailmassa syntyi tämä pelikirjani. Sellaisessa utuisessa olotilassa heittelin eräänä aurinkoisena lauantaiaamuna pikkupakkasessa itseni kanssa parikisaa, best shot, Veikkolan metsäradalla. Katselin somieni lävitse, mikäli jostain syystä jokunen aloitusheitto kohtasi männyn vahvan vastuksen jo ensimetreillään tai ilmavirrat kiidättivät kiekkoa mandon väärälle puolelle - annoin anteeksi lipsahduksen ja heitin uudestaan. Ikään kuin tuota heittoa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Se ei ollut tästä maailmasta. Sattuuhan sitä. Tämähän on kaunis maailma. Tämä on anteeksiantavainen maailma, jossa kaikki ovat oman elämänsä tähtiä.

1. Hiiden hirvi, tarkka lähärimäinen aloitus mahd suoraan ja siitä joko upsilla metsän läpi tai väylää pitkin hysse koria kohti… nelonen sallittu because of the puut! bogey
2. Manala, antsa kallion laelle ja siitä lähestyminen flättinä korille, par
3. Hiiden hirvi, suora avaus ja lähäri alas kalliolta korin viereen, par
4. Manala, suoraa pitkää siivua, viimeistään kolmas korin alle, bogey
5. Manala, avaus kalliolle ja lähäri korin alle, korotettu kori, luultavasti bogey
6. Ennustaja/Manala mandon ohitse kalliolle, pitkä suora lähäri ja kolmas korin alle, par
7. Ennustaja liukumaan alas suoraan, toinen siivu puita väistäen koria kohti, kolmas korilla, bogey
8. Hiiden hirvi, avaus tien yli keskelle väylää, lähäri korin alle, par
9. Hiiden hirvi luolan päälle, lähäri korin alle, par
10. Hiiden hirvi upsilla, pitkä Ennustaja lähäri koria kohti, bogey
11. Hiiden hirvi antsassa puiden ohi, Ennustaja jatkaa koria kohti, kolmas ehkä korilla, par
12. Manala, pitkää siivua mandojen ohitse kunnes ollaan korilla, bogey
13. Manala/Ennustaja liukuun saareen, birdie
14. Ennustaja/Manala suoraan lähärimäisesti, jatkuu pitkällä siivulla, bogey
15. Hiiden hirvi ja par
16. Manala, pitkää siivua ja vasenta kaartaen, ei mörriin, bogey
17. Manala, antsa mandon ohi tarpeeksi kaukaa ja Hiiden hirvi/putteri korille, par
18. Manala/Ennustaja, suora avaus, jatkuu tarkkaana,korotettu kori,  bogey

Näillä mennään kohti ensimmäistä PDGA -kisaani, jossa ruusunpunaiset lasit saa toki riisua silmiltään ja ynnätä tulokseen sattuman, tuulen, kosteuden, kylmyyden, hermostumisen, hätäisyyden, liian yrittämisen ja oman vireystilan aiheuttamat vaikutteet. Kaikkineenkin päivä tulee kääntymään roimasti plussalle muutenkin kuin vain tuloksen osalta, sillä jo tälläkin kokemuspohjalla tiedän, että kanssakisaajat ovat mukavaa porukkaa ja kannustava ilmapiiri vallitsee läpi kierroksen.
 
Tuskin maltan odottaa!

Hysseheitoista lumen sulamiseen

Nyt se tapahtui, annoin periksi. Ajelin työpäivän jälkeen frisbeekauppaan ja ostin neljä samanlaista putteria jo olemassa olevan samanlaisen seuraksi. Tai no, ei seuraksi vaan harjoituskappaleiksi. Samalla astuin rajan ylitse: enää en vain harrasta frisbeegolfia vaan harrastan sitä kilpailumielessä. Ja silti - harrastan. Tiivistyy yhteen sanaan.


Viikonloppu oli hyvä. Peruin Savon reissun ja Juankosken TalviCupin viimeisen osakilpailun. Ensin ajatuksissa yksinäinen viikonloppu, vähän heittelyä siellä sun täällä, rauhallisia koti-iltoja. Ristiriitaisia ajatuksia herättävää kun saa olla vain minä itse, miettiä mitä minä haluan tehdä ja olla tekemättä. Yksinäistäkin.
Ja sitten kun kotoa lähtee, ei tarvitsekaan olla yksin. Lauantaina heittelin ensin itsekseni yhden kierroksen Veikkolaa ja nautiskelin pitkän kaavan mukaisen brunssin viereisessä Cafe Pikkirillissä. Suosittelen! Ihana texmex-brunssi kahveineen ja jälkkäreineen siivitti minut toiselle kierrokselle seurakaverien Harrin ja Tamaran kanssa. Ja olihan kierroksissa eroa!


Kun pelaa itsensä kanssa parigolfia "best shot" -tyyliin, saattaa saada tuloksiinsa roiman parannuksen. Näin kävi minulle aamupäivän kierroksellani. Melko nautinnollista, kun aina saa uuden mahdollisuuden ja kyllähän se usein niin menee, että kun ensimmäisen heiton kiskaisee jonnekin jorpakkoon tai ensimmäiseen puunrunkoon niin seuraavalla jo osaa heittää tarkemmin. Ainoa harmi tuossa euforisessa olotilassa on se totuus, joka taas iskee kun seuraavalla kierroksella backuppia ei ole ja jokainen puuosuma ja alarauta merkataan tuloskorttiin heitettynä heittona. Silloin ainoa pelastus on huumori ja sillä, joka osaa itselleen nauraa, ei tule elämästä iloa puuttumaan :)


Onnistumisiakin toki kierrokseen mahtui. Tai no, ei ihan tuloskortissa näkyviä, mutta heittotasolla kyllä. Suosikkiväyläkseni on muodostunut väylä 17, jossa saa heittää aloituksen loivassa annukassa ja mitä omia aloitusheittojani olen tarkkaillut, niin tuo on juurikin se avaus, mikä useimmin onnistuu. Oman analyysini mukaan siinä ovat ne perusseikat kohdillaan, mitä taas en hysseheitossa osaa koskaan oikein kohdilleen: rentous, tarkkuus ja keskittyminen. Hyssessä tulee repineeksi turhan kovaa ja kiekon asentokin on usein liian kallellaan. Antsaheitossa on rauhallista kauneutta ja kiekon liitokin on nautinnollista katsoa. Niitä harrastuksen kultajyviä.


Sunnuntaiaamu valkeni lumisateessa ja nautiskellessani rauhallista aamiaista usean pitkän maitokahvin ja voileipien muodossa pohdin päivän ohjelmaa. Tai lähinnä sitä, minne mennä tänään - heittelemään. Ja mennäkö heittelemään vai treenaamaan jotain osa-aluetta paremmaksi. Lumisade ei varsinaisesti houkuttanut, mutta siinä kahvia hörppiessäni sää selkeni ja auringon tullessa esiin olin jo valmiina lähtöön. Meikun viikkokisoihin - tietysti! Siellä on aina ollut mukavaa, siellä tutustuu uusiin harrastajiin ja saattaa oppiakin jotain muiden sekä omista heitoista. Eikä tarvitse heitellä yksin :)


Pakkasin mukaani pojan frisbeelaukun, johon tuli normaalia enemmän kiekkoja. Yleensä olen ottanut mukaani 1-2 driveria, yhden midarin ja yhden putterin - nyt löytyi kokonaista 4 driveria tai sellaiseksi luokiteltavaa 7/8 -nopeuksista kiekkoa, liitävämpi midari sekä viisi putteria. Kisaan tosin otin vain kaksi putteria, joista toinen toimi lähestymiskiekkona ja toinen putterina. Hyvä työnjako.


Ryhmässäni oli kaksi nuorta miestä ja yksi nuori poika, joiden heitot olivat oletettavastikin melko lailla pidempiä ja kaaret näyttävämpiä. On niitä hieno katsella! Koskaan omasta kädestä ei tule sellaisia lähtemään, mutta jospa sitä edes jotain muuta joskus saisi aikaan kuin sen (onnistuessaan) suoran liitävän draivin. Tällä hetkellähän avauksessani on heiton vakioiminen vasta harjoittelun asteella. Haen heittoihini sitä varmuutta, jolla tietää minne kiekko päätyy ja minkälaisen ilmalennon se matkallaan tekee. Usein sitä osaakin tuon jo mielessään kuvittaa, mutta yhtä usein kiekon lentorata on jollain tasolla yllätys - joko lähtösuunnan tai pituuden osalta. Mahtavinta on, kun se liitää juuri optimaalisen reitin juuri parhaalle paikalle. Sellainenkin heitto kierrokselle sattui.


Lahjanarujen pois jättäminen kiekoista on tuonut uusia haasteita heittelyyn. Heittojen pituus on kasvanut, mikä tuo aloittelijalle sellaisen uuden positiivisen ongelman kuin pirkkoputille pääsy. On jotenkin vaan henkisesti helpompaa heitellä väylältä par jos avauksesta on korille matkaa 20-30m kuin jos tuo samainen avaus päätyykin 10-15m päähän korista. Omat pitkät putit eivät loista varmuudellaan eikä Meikun koritkaan mitään varsinaisia imureita ole, joten muutamalla väylällä onnistuin tuhrimaan varman parin jopa tuplaksi ihan vaan kun heitin pirkkoputtietäisyydeltä kiekon hyssessä korille, ajatuksena, että se "voi" pudota myös koriin ja jos ei, putoaa sen alle... mutta ah ja voi! Tähän asti tuossa korin alla on ollut pehmeä lumikerros, johon kyljellään laskeutuva putteri tussahtaa eikä liiku senttiäkään pois päin korista. Meni useampi kuin yksi kokeilukerta ennen kuin opin, että kalliolta viettää aina rinne alaspäin ja putterilla on aika hyvä rolli... ja kun se ei pelaa joka pelkää, niin pitihän seuraava heitto sitten putata hieman liian voimakkaasti hieman vinoon ja - niin, sitä rataa.
Mutta ei, en keskity pelkkiin epäonnistumisiin, mutta ne on hyvä muistaa kirjata ylös. Maailmassa - samoin kuin frisbeegolfissa - on niin monta mahdollisuutta virheisiin, ettei samaa virhettä kannattaisi uusia. Ensi kerralla uudet virheet, pliis.


Kaiken kaikkiaan kierros meni minun osaltani melkoisen hyvin. Parit seurasivat toisiaan ja sain lopulta hassujen virheidenikin jälkeen 11/18 väylää ihannetulokseen. Ja moni vieläpä ihan nostoputilla tai muuten vaan alle 5m puttaamisella. Jotenkin nautinnollista ja rauhallista heittelyä ja mukavaa seuraa jälleen kerran! Kanssafribaajat ovat kyllä pääsääntöisesti olleet aina kisoissa tosi mukavia, kannustavia ja tunnelma erittäin hyvähenkinen. Näistä jää aina hyvä mieli ja saa olla tyytyväinen, että tuli osallistuttua. Toivon mukaan näistä jää myös oppia tulevaan - niin kuin nyt tänään tuo etten näköjään osaa heittää hysseheittoja oikeastaan ollenkaan vaan ne menevät sekä avauksessa että lähestymisissä helposti yli. Kyljelleen.
Hassua, se kun tuntuu muiden juttujen perusteella olevan se kaikkein helpoin heitto, perushysse.

JYLY Putting game

Puttaamaan oppii vain puttaamalla. Olenkohan muistanut tuota toistella tarpeeksi usein... tai no, eipä se toistelukaan mitään jos ei puttaa, puttaa ja puttaa. Putterit matkaan siis ja pihalle.


Nyt oltiin päästy jo plussan puolelle, eli olosuhteet eivät olleet ihan yhtä haasteelliset kuin viimeksi kaivellessani JYLY Putting game -softaa esille iPhonestani. Aurinko tosin oli nytkin ehtinyt mennä lämmittämään maapallon muita osia, joten suoritin osuuteni keinovalossa kuvassa näkyvillä puttereilla.

Puttaamisessa on jänniä vaiheita. Ainakin minulla. Ensin tuntuu, että mikään ei suju, putteri lörpsähtää kädestä ja putoaa korin juurelle. Seuraavaksi se lentää mahtipontisessa kaaressa ylärautaan tai kaartaa hiuksenhienosti ketjuja kilauttaen korin ohitse laskeutuakseen maahan kolmisen metriä sen takana - kiitos lumen, rollaukset jäävät tästä skenaariosta pois. Joskus se putoaa koriin kolahtamalla, joskus kuitenkin ketjuja iloisesti heläyttämällä.


Otin alle treenikierroksen, jolla hain puttituntumaa. Minulla ei edelleenkään ole lempiputteria, sitä kiekkoa, johon luottaisin ja jonka tietäisin imeytyvän ketjuihin heitosta toiseen. Vika ei varmaankaan ole kiekossa vaan kädessä, joka sen matkalleen sinkoaa. Vai olisiko minunkin puttikädelleni täydellinen kiekko jossain fribakaupan laarissa vielä vuoroaan odottamassa? Sitä kohtaamista odottaessani puttailen viidellä erilaisella putterilla, joista yksi on liian kevyt, yksi liian paksu, yksi liian valkoinen ja kaksi sinne päin. Huonomminkin voisi olla.


Julkisella paikalla heittelyssä on aina oma jännitysmomenttinsa. Nyt kohdalleni osui koiran ulkoiluttaja, joka kysyi saavatko he jäädä vierelle katsomaan hetkeksi, jotta hänen koiransa tottuisi korin kilahdukseen eikä räjähtäisi haukkumaan aina sen kuultuaan. Tokihan se sopi. Mukavahan se on putata kun yleisönä on mies ja koira. Onneksi kiekot kilahtivat nätisti koriin ja koiran terapiaistunto jäi lyhyeksi sen keksittyä muuta kiinnostavaa.


Muut ulkoilijat ja lenkkeilijät kiinnittivät minuun vähemmän huomiota, lapset olivat jälleen ne kovaäänisimmät kommentoijat ja hekin vain uteliaisuuttaan. Tämä julkinen treenimuoto on kisaamistakin ajatellen aika passeli, kisassahan ihmiset katselevat puttaamistasi jos vain haluavat, mutta antavat puttirauhan. Lenkkeilijöitä ei tosin voi käskeä pysähtymään putin ajaksi eli myös silmien sivuilla tapahtuvaan liikkeeseen on syytä tottua eikä se saa häiritä keskittymistä.


Harjoituskierros oli todellakin paikallaan, sillä sen lopulla aloin löytää sen otteen, jolla saan putin sinkoamaan koria kohti yhä kasvavalla todennäköisyydellä. Taas tuli todistettua se, että treenin on kestettävä sen puoli tuntia, jotta oppimista tapahtuisi. Onneksi myös sormeni kestivät tuon ajan pahemmin jäätymättä. Kiekkoihin tarttuva lumi ja sen sulaminen vedeksi ei tuonut ihan sitä parasta, mutta jätin pyyhkimiset kokonaan pois ja heitin olosuhteiden mukaisesti. Näin näillä, toisena päivänä toisin.


Olosuhteista sen verran, että kesää kohti on mukava mennä, sillä odotukseni sen suhteen ovat:
- ei ole niin kylmä, ei kiekot eikä sormet
- kiekot ovat kuivia - no, ainakin osan aikaa
- hankintaan tulee 5 samanlaista kiekkoa
- treenaaminen tuo varmuutta ja parantaa tuloksia.
Ja todellakin sitä parantamisen varaa tässä vielä on, sillä nyt varmuus oli 5m 95%, 6m 100%, 7m 47%, 8m 50%, 9m 47% ja 10m 17%. Kisoja ajatellen siis kertoo, että alle 7m on HYVÄ mahdollisuus saada kiekko koriin, mutta sitten mahdollisuudet hupenevat ellei satu se fifty-sixty -heitto kohdalle.


Kesä - here I come!

Ajattelutapa, joka muuttaa kaiken

Olen mennyt koko nuoruuteni siitä, missä aita on matalin.

Kokeilin laskettelua ollessani 17-vuotias. Koulun ulkoilupäivänä meidät vietiin paikalliseen laskettelukeskukseen, jossa saimme alle sen ajan laskettelusukset - sellaiset pitkät, suorat pötikät, joita ei saanut ohjattua kirveelläkään. Tai ehkä juuri sillä olisi saanut, mutta varustukseen se ei kuulunut. Laskin sukkana alas rinteestä ja kun en muutakaan keksinyt, heittäydyin lopuksi nurin saadakseni vauhdin loppumaan. En laskenut koskaan uudelleen. Tai laskin, kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Koulussa pärjäsin aina tekemättä juurikaan mitään oppimisen eteen. Läksyt tein yleensä samalla kun opettaja kertoi ne luokalle ja kokeisiin luin telkkarin äärellä kotiolkkarin lattialla. Ammatin valitsin sillä periaatteella, ettei tarvitse lukea montaakaan vuotta ja silti pääsee hyvään siistiin toimistotyöhön. Olin alisuorittaja.

Tänään tein löydön kun eteeni lämättiin otsikkokuvanakin oleva kalvo, joka kertoo ihmisen aivoista, kahdesta vastakkaisesta ajattelutavasta, jotka ohjaavat elämäämme. Heräsin: tuo punainen olen minä! Tai olin minä, sillä nyt haluan näyttää sille vanhalle itselleni, että voin muuttua. Ja haluan muuttua. Kehittyä.

Kun sanon 11-vuotiaalle lapselleni, että puttaamisen oppii vain harjoittelemalla, puttaamalla paljon, tekemällä toistoja, toistoja - hän vastaa "en osaa". Haluan ohjata hänenkin fiksautuneet ajatuksensa uusille urille ja näyttää, että elämässä oppii tekemällä, kokeilemalla ja epäonnistumalla. Oliko se Lasse Viren, joka aikanaan sanoi, että "pitää oppia häviämään, että voi oppia voittamaan" ja tästä voimme nopeasti päätellä, kumpaa ajattelumallia hän eli. Ja hän ainakin oppi voittamaan. Minä haluaisin oppia puttaamaan.

Kumpi ajattelumalli hallitsee sinun aivojasi ja elämääsi?

http://carriekepple.com/2015/04/24/growth-mindset-vs-fixed-mindset-which-do-you-have/

https://www.brainpickings.org/2014/01/29/carol-dweck-mindset/