Turnee alkoi Puolarmaarista, vesisateessa. Siellä oli melkoisen märkää jäisen pinnan alla ja kävelyreitit piti suunnitella tarkkaan ettei kengät ja sukat kastu. Pelaaminen onnistui pääosin hyvin, tuolla kun väylien pituus ei vaadi vauhtia ja tiit olivat kohtuullisessa kunnossa... ainakin niiden etuosassa oli paikat jaloille, millä pärjättiin. Peli oli hyväntuulista ja heitot osin sitä, osin tätä. Jos ei ekalla päässyt puun ohitse korin alle niin ehkä sitten toisella. Ja sai kolmannen tai neljännenkin heittää, jos bägissä oli vielä joku kiekko, jolla halusi kokeilla.
Eri kiekkojen vertailu on järkevää tehdä tällaisella tutulla radalla, missä väylät ovat lyhyitä ja pelikirja on päässä jokaiselle väylälle. Kiinnostavaa olikin seurata Milliksen kiekkotestailuja, ne kun toimivat hänen käsissään lähes aina juuri niin kuin Roy etukäteen sanoi! Wau! Itsekin intouduin kokeilemaan muutamaa eri kiekkoa, joista Royn hakattu Saint tuntui yllättävän hyvältä käteen ja lentoratakin oli odotetunkaltainen. Jokunen midariväylä vaihtui nyt selkeästi putterilla heitettäväksi, Pure on ollut liian alivakaa ja jonkin aikaa bägissäni ollut Harp taas toimi aivan nappiin. Putterit ovat kyllä hienoja kiekkoja - se on jälleen todettava!
Perjantaina kävimme vielä illalla sisähallissakin virittäytymässä tunnelmaan puttirallien myötä ja ei ollut nyt niin vahvaa putti kuin edellisperjantaina. Tulos oli yhden heiton parempi, mutta tunnelma aivan erilainen: puttifiilis epävarmaa ja sama heijastui hiukan seuraavan päivän parikisaankin. Kesäisellä Lady Tourilla tapaamani Nina oli tullut tännekin puttia kokeilemaan hyvällä menestyksellä ja näin meitä naisia oli paikalla taas laskujeni mukaan jopa kuusi. Enemmänkin toki mahtuisi, mutta hienoa! Hienoa oli kuulla myös, että Nina hankki nyt lisenssin ja lähtee kisaamaan heti tammikuussa virallisiin kisoihin.
Lauantaina ajelimme Hollen kanssa Tuusulan Ristikiveen parikisoihin. Näin saimme senkin radan taas hiukan tutummaksi - tämä oli Hollen toinen ja minun kolmas kierros kyseisellä radalla. Niin paljon ratoja, liian vähän aikaa! Yllätys ja ilahduttava sellainen oli, että saimme palata toisen sekaparin - Ninan ja miehensä Miikan kanssa samassa ryhmässä aloittamassa väylältä #4. Peli lähti minulla todella tahmeasti liikkeelle ja mentiin pääosin Hollen heitoilla ensimmäiset väylät. Ei vain kiekot osuneet väylään ja räntäsadekaan ei asiaa helpottanut saati kova tuuli, joka sai kiekot kippaamaan. Taisi olla muuten viime kerrallakin täällä samaa ongelmaa... pitää painaa mieleen, että ensi kerralla varaudun vakaammin kiekoin.
Kierros oli kuitenkin pitkä ja jossain välissä pelini lähti kulkemaan ja puttikin upposi. Hollen putti oli vieläkin varmempi. Yhden pörön saimme puristettua väylälle #12 kun Trespassini liiteli kymppirinkiin ja Holle upotti putin varmasti sisään. Mahtavaa - vaikka olisi niitä enemmänkin voinut toivoa :) Oltiin pitkään tuloksessa +1 ja siinä oli tarkoitus tulos pitää kun saimme hienosti väylälle #18 parin pelastettua pitkällä kolmosheitolla ja varmalla putilla. Ykköselle ja kakkoselle parit ja vielä viimeinen väylä #3. Tässä kohtuulliset avaukset molemmilla ja kakkosheitto piti saada ylämäkeen korin alle. Minulla Pure lähti hiukan vajaana ja feidasi vasemmalle liian aikaisin. Holle sai kiekkonsa hiukan lähemmäs, mutta puttimatkaa oli ylämäkeen useita metrejä. Harmillisesti kiekko korin katolle ja bogi. Toisaalta - näin olimme heittoseurueemme kanssa samassa tuloksessa +2 ja jaoimme sekaparien virtuaalisen kakkossijan Vilman ja parinsa pelattua tulokseen +1. Voittoa heille ei kuitenkaan lohjennut, sillä kisasimme kaikki samassa luokassa avoimen parien kanssa. Hauska hyvän tuulen kisa ja ihan ok tulostasokin loppujen lopuksi!
Veikkolassa pelasimme jouluaaton kierroksemme ja kyllä vain aurinkokin kurkisteli jostain puiden takaa kuinka peli sujuu. Talvikeli oli nyt pahimmillaan, kun lunta oli erittäin niukasti, mutta tiit olivat jäätyneet muhkuraisiksi ja niiltä oli hankala heittää jopa ilman vauhtia. Soveltaen saimme kierroksemme pelattua: milloin heitimme tiiltä, milloin sen takaa ja jonkun kerran edestäkin. Ei se niin tarkkaa aina ole. Tärkeintä oli viettää aikaa mukavassa seurassa hyvistä heitoista nauttien ja huonoistakin saa melko lailla riemua - sattuivat ne sitten itselle tai kaverille. Onneksi kierroksella on takuu siitä, että kumpiakin siihen mahtuu. Ihan jokaiselle. Pelikirjaa sain jonkin verran taas muuteltua vuoden vaihteen kisaa ajatellen ja nyt viimeistään revin lahjanarut pois kiekoistani kun säätiedotuskin kertoi, ettei lunta ole lisää tulossa.
Joulupäivänä päädyimme kiekkoinemme Taliin, sen kun sanottiin olevan ihan hyvässä kunnossa vuodenaikaan nähden. Näin olikin, mutta tiin pinta vaikka olikin tasainen ja putsattu, oli usein liukas ja aiheutti etenkin vauhdilla heittäville liukastumisia ja varovaisuutta. Näin ne täydet heitot loistivat poissaolollaan, mutta saihan sitä kämmenheitoilla ja varovaisemmillakin heitoilla radan pelattua omanlaiseen tulokseen. Olipas mukavaa pelata Talissakin, sinne kun kesäaikaan tulee niin harvoin - jos ollenkaan - mentyä jonojen takia. Tällainen pelailu sopii meille: mahdollisuus ottaa uusi avaus eri kiekolla ja kiireisempien ohi päästäminen. Sain testattavakseni Prodigy F5 400g Light -kiekon ja se kyllä toimi oikeastaan joka heitolla niin kuin piti - niin väylällä #2 kuin #15. Taitaa päästä suoraan bägiin!
Talin kierros uusittiin vielä Tapaninpäivänäkin, jolloin tiit olivat sulat ja niiltä pääsi pelaamaan jo rohkeammin. Tulostaso pysyi kaikilla samoissa: sen minkä heittopituudessa voitti, hävisi puteissa tai lähestymisissä. Minulla meni ekana päivänä väylät #1 ja #2 nappiin kun pelasin ne helposti pariin ja sain kakkosväylän mandosta kummatkin avaukseni suoraan läpi. Näistä toinen juurikin tuolla F5:lla. Parasta oli kuitenkin väylän #13 yllätyspirkotus 30m lähestymisheitolla skipin kautta Harp mukiin. Aplodit kaikuivat myös tiiltä, jossa seuraavat odottivat vuoroaan - on tää hieno laji! Toisena päivänä taas onnistuin pirkottamaan väylän #17, johon sain Vip Air Sotakirveellä pitkän antsan avausheitolla ja sieltä ison pusikon oikealta puolelta Lucid Air Trespass kymppirinkiin ja putti sisään! Tähän ei tarvittu edes onnea vaan kolme onnistunutta heittoa! :) Innostuin taas tuosta Trespassistakin sen verran, että kävin ostamassa yhden uuden Frisbeepointista näiden hakatumpien lisäksi. Onpahan taas yksi vakaampi mukana vastatuulta ja hankalampia olosuhteita varten. Sotakirveitä onkin jo sekä kevyempinä että sitten yli 170g painoisina, bägin vakiokalustoa.
Olihan mahtava joulu mitä harrastamiseen tulee! Pukilta tuli paketteihinkin jotain lajiin liittyvää... sekä odotettu yhteishankinta: drone. Tuskin maltan odottaa, että saamme tutustuttua siihen ja se alkaa toimia ohjauksessamme.. ensilento ei ollut ihan toivotunlainen kun unohtui odotella gps-satelliitit ja muuta pientä... Tekevälle sattuu ja onneksi potkureita saa kaupasta lisää :)
Karu ja jäinen maa... väripilkkuna kori ja kiekko :)
Talven kylmien varpaiden pelastus: lämmittimet sukissa - ei tule kylmä koko kierroksen aikana!
Royn hieno pirkotus väylälle #10
Yllättävän tuuletonta oli kumpanakin päivänä ja sai pelata alivakaammilla ja kevyemmillä kiekoilla tämänkin haastavan avauksen
Kolmen kärki - Hollen kanssa meillä oli tosin eroa vain yhden heiton verran ja sekin happymulliganin ansiota...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti