keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Lady Touria ja Kivikko Ladies Cup 2018

Naisten kisasarja Lady Tour sai jatkoa huhtikuussa Siltamäen frisbeegolfradalla, joka tarjosi meille naisille riittävästi haasteita tuulen muodossa. Mutaisen kelin vuoksi varauduin kisaan asianmukaisesti kumisaappailla ja muutenkin olin liikkeellä sillä ajatuksella, että vietetään mukava päivä naisten kesken. Tähän sopi hyvin se, että sain Hollen caddieksi ja näkyi niitä miehiä olevan monilla muillakin repun kantajana. Mikäs siinä!


Lady Tour Siltamäki viileässä kevätsäässä juuri alkamassa - olihan meitä aika monta paikalla! (kuva: Susanna Lindqvist)


Kyllä kierrosta keventää kummasti, kun ei tarvitse itse nostella painavaa kiekkoreppua jokaisen heiton jälkeen ja kun vielä pelattiinkin vain se yksi kierros, tuntui peli keveältä ja leppoisalta. Siis siitäkin huolimatta, että tuulet tekivät tepposiaan. Muutamaan kertaan saatiin oikein ihmetellä, minne se loistavan avauksen jälkeinen varman par-tuloksen tuova lähestymisheitto karkasikaan kun kiekon päästi hiukan liian korkealle ilmaan... mielestäni kuitenkin aloin jo jotain taas oppia tuulipelaamisesta ja jos ei muuta, niin ainakin puttiin aloin saada loppuväylillä jotain uskallusta mukaan. Siis siinä vaiheessa, kun kierros alkoi olla jo takana.


Peliseuranani oli Kisse, jonka taitavaa ja tasaista pelaamista yritin seurata ja tehdä perässä enkä kovin kauaksi häntä päästänytkään. Tai no, onhan se kolme heittoa tällä radalla jotain sekin. Uusi tuttavuus Riittakin pääsi pian peliin mukaan ja ihan hyvin me kaikki lopulta pelattiin kun vain muistettiin keskittyä niihin heittoihinkin. Aloitimme väylältä #2 ja sainkin tuohon alkuun paljon onnistumisia kun muistin pelata tarkasti ja liikoja yrittämättä. Pirkotus väylällä #4 ilahdutti ja pääsin pelaamaan lähes koko etuysin miinuksella kunnes sitten väylällä #8 jouduin taipumaan bogeyyn kierrettyäni lammen riittävän kaukaa ja päädyttyäni kymppiringin laitamille par-putille. Kovin harva sai tuon pelattua pariin, toki Kisseltä sekin onnistui. Hienoa peliä!


Pidin pelini alun tuuliväylillä vielä hyvin kasassa, kunnes väylällä #11 päästin kiekkoni hyvän avauksen jälkeen tuuleen ja sinne valui nollatulos ja alkoi plussien keräily. Vaikka caddie Hollekin muistutti, että keep it low, heitä matalana. Oppirahoja haettiin vielä kahden väylän verran, joihin sain kyllä jälleen hyvän ja matalan avauksen, mutta lähestyminen jäi joko liian lyhyeksi oltuaan matala tai mentyään pitkäksi kun sitä korkeutta tuli liikaa ja liitoa kaupan päälle. On se vaan haastavaa puuhaa heitellä tuulessa, mutta onneksi tässä kisassa epätoivoon vaipuminen oli se viimeinen asia mielessäni ja naurun sekä juttelun säestämänä jatkoimme väylältä toiselle, aina uusien tuuliolosuhteiden pariin.


Loppukierroksella jouduin vielä kahdesti taipumaan tuulen voimille ja tuloksella +6 sijoituin yllätyksekseni kisassa jaetulle kolmossijalle kun ykkössijan naiset tasasivat pisteet tuloksella +3. Edessä oli siis sudareita kun vielä Lisenssittömienkin voittoa piti ratkoa kahden naisen kesken. Meidän kolmossijan sudareissa olikin kolme naista: minä, Millis ja Jenni joten nopsaan kiekkoa ilmaan väylällä #1. Kumpikin kisakumppanini kopsahti puuhun mandolla ja päätin yrittää vahvasti suoraan korille. Sainkin Roc3:n hyvään liitoon keskelle väylää ja pitkään se näytti menevän aivan korille. Kun kiekkoni käänsi feidiin paljastaen pohjaansa oikealta puuskivaan tuuleen, lähti se korin sijasta voimalla ja vauhdilla kohti OB-aluetta vasemmalla ja sinnehän se sitten kapsahti. Millis nosti nätisti parin ja me jäimme Jennin kanssa palkinnoitta.


Olihan upea päivä ja myöhäisestä keväästäkin huolimatta paikalla oli jopa 35 naista pelaamassa, loistavaa! Tästä ilmatkin vain paranevat ja mukaan lähtee varmasti aina vain enemmän naispelaajia. Hieno Tourin kakkoskisa ja jo nyt mukaan on saatu yhteensä 55 naispelaajaa, ainoastaan näiden kahden osakilpailun osalta. Kotimatkalla laittelin pistetaulukotkin kuntoon ja olihan hauska yllätys löytää oma nimi koko Lady Tourin ykköspallilta! Tuo paikka ei tule kauaa pysymään, joten otetaan iloa siitä niin kauan kuin sitä kestää :)
Se ainoa birdieputti, joka meni sisään (kuva: Susanna Lindqvist)

Kolmen kärki sudarien jälkeen (kuva: Susanna Lindqvist)


Heti Lady Tour -viikonloppua seuraavana keskiviikkona starttasi myös Kivikko Ladies Cup, jonka ensimmäiseen osakilpailuun lähdin TD:ksi kun ei muita saatu mukaan näin nopealla aikataululla. Mikäs siinä, saisin samalla rennon kisakierroksen Kivikkoakin alle kun nyt näihin tuulisempiin ratoihin ja peleihin on vauhtiin päästy.


Starttasin väylältä #6 ja ryhmässäni pelasi Mari-Liis sekä Kertu, uusia pelituttavia vaikka samoissa kisoissa ollaankin oltu aiemmin. Jotenkin jo lämmittelyheitoissani huomasin voimattomuutta tai hitautta heitoissa, enkä saanut tuossa myötätuulessa heittoani riittävän pitkälle. Vaikka sain kakkosheittoni mukavasti mandon ohitse keskelle väylää, jäi kolmosheitto madontappajaksi ja napsin heti nostobogeyn korttiin. Tästä tulikin sitten päivän linja, sillä nostobogeyksi kääntyi kokonaista kuusi seuraavaakin väylää. Hassuinta on, että samaan syssyyn meni myös väylä #11, johon tuo par ainakin pitäisi nostaa ellei avausta saa aivan korille. Tämä olotila on kyllä hyvinkin tuttu monesta aiemmasta kisasta, sitä vain jää tuohon helppojen bogien tilaan eikä oikein enää yritäkään parempaa.


Jännästi skarppasin väylällä #13, joka ei nyt niitä selkeimpiä par-väyliä ole ennen ollut ja otin siitä sekä kahdesta ensimmäisestä Pirkkometsän väylästä sentään parin. Nuokin nostolla. Tänään putti oli aivan turhaan mukana, tai oliko se edes, kun en sitä näemmä kertaakaan oikein tarvinnut! Väylän #16 birdie oli sekin niin lyhyellä putilla, etten saanut sitä sössittyä ja tämän jälkeen olikin ilmeisesti kylläinen ja tyytyväinen olo, sillä pelailin loput väylät jälleen tuttuun ja turvalliseen bogeytulokseen. Mitään ei tarvinnut yrittää eikä siis sitä kautta pettyäkään. Kierros ilman isompia virheitä, mutta hyvin vähän tuli niitä onnistumisiakaan. Niin tasapaksu, ettei siitä oikein muuta jäänyt mieleen kuin leppoisa fiilis mukavista pelikavereista - on tämä ihana laji ja aina ilahduttaa nähdä kuinka innokkaasti siihen on muutkin koukkuun jääneet! Se tarjoaa juuri sopivasti onnistumista aloittelevillekin pelaajille, jotta he haluavat yrittää aina uudestaan ja uudestaan ja koko ajan kehittyessä nälkä kasvaa osaamisen kanssa samaa tahtia. Koskaan tässä ei olla valmiita ja hyvä niin.


Nyt ollaan sitten myös Ladies Cup:n kärjessä, mutta sekin lienee hyvin lyhyt visiitti ja kovin tuulinen paikka :) Seuraava osakilpailu onkin näillä yhteinen ja pelataan jo 17.5.2018 Kivikossa. Toivotaan mukaan oikein runsasta osanottoa! Tosin sitä ennen on vielä yksi naisten oma tapahtuma, Helsinki + WGE, johon osallistun pelaamalla Talissa. Vaikka näillä näkymin pelaankin tuolla ainoana luokassani, niin ympäri maailman pelaan useita naisia vastaan, eri radoilla, samassa luokassa. Tätä on odotettu!


Mari-Liis ja hieno putti väylällä #3

Kivikko Ladies Cup 1/6 osallistujat (kuva: Ladies Cup)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti