tiistai 15. marraskuuta 2016

JYLY Putting game - yhteenveto 2016

Takkatien puttiliiga käynnistyi marraskuussa ja siinä olikin oiva syy aloittaa taas puttitreenit kesätauon jälkeen. Putti kun on niin kesäterässä kuin olla vaan voi - ja tällä ilmauksella ei nyt ole mitään kovin myönteistä kaikupohjaa :) Samalla ajattelin kerätä yhteen vuoden tulokset vaikka vuosi ei ihan lopussa vielä olekaan. Ainahan voin tehdä uuden yhteenvedon, mikäli tilanne vielä muuksi muuttuu...

Edellinen postaukseni aiheeseen löytyy maaliskuulta, vaikka olen toki puttia treenannut senkin jälkeen. JYLY:ä kuitenkin vähemmän, jokusen viikon ajan tuli treenattua loppukesästä kun sain pihalleni Talin väylän 18 vanhan korin ja silloin oikeastaan löysin nykyisen puttityylinikin. Siitä on hyvä lähteä kehittämään ja kehittymään!

JYLY -tuloskaavio 2016 - vaikeuksien kautta onnistumisiin

Oheisessa kaaviossa näkyvät kaikki vuoden 2016 pelaamani JYLY-kierrokset. Tammikuiset ulkona pelatut märkien sormien ja kiekkojen lukemat olivat selvästi alle 300 ihan järjestään. Sitten maaliskuussa tapahtui jotain, putti alkoi löytyä ihan vaan puttaamalla enemmän. Asuimme silloin kuukauden ajan vanhempieni talossa kylpyhuoneremppaa paossa ja pääsimme 10m matkaakin hyödyntämään ihan sisätiloissa. Silloin heitin uuden ennätykseni, 357 pistettä, ja muistan kuinka tyytyväinen tulokseen olin! Vielä viiden päivän päästä siitä heitin 319, mutta seuraava notkahdus seurasi 18.3.2016, jolloin mikään ei tuntunut sujuvan ja taisi siinä jo sipulikin mennä - niin monta nollaa sarakkeisiin on kirjattuna ja tuloskin vain 206p. Puttityyli haki muotoaan.

Kohti uutta nousua. Sinnikkäästi treenasin puttia ja 26.3.2016 otin uuden kierroksen JYLYä tuloksella 277p. Hiukan parempaan suuntaan, mutta ei riittävästi. 300 oli alaraja, jota pidin hyväksyttävänä näillä puttitreeneillä. Ei silläkään putilla kovin varmasti kisakierroksella puttailtu, mutta ainakin sai päähän jotain varmuutta - tai sitten se toimi juuri päinvastoin. Ensimmäinen PDGA-kisani olikin viikko tuon kierroksen jälkeen ja siellä olisi paljon varmempaa puttia kaivattu. Kuinka hassulta nyt jälkikäteen mietittynä tuntuukaan, että menin sillä taitotasolla kisoihin! :)

Huhtikuun alussa sain puttiin kuukauden treenien myötä enemmän puhtia ja ennätys parani lukemiin 366. Sitten alkanut kisakausi söi treenimotivaatiota ja -aikaa, enkä enää JYLYttänyt kuin vasta kesäkuussa seuraavan kerran. Kävin toukokuussa Jallen opissakin hakemassa puttitekniikkaani jotain varmuutta ja vinkkejä ja mielestäni niitä kyllä sainkin. Tosin uuden oppiminen heikensi aluksi myös tuloksia kun mikään ei oikein ollut vielä lihasmuistissa ja putatessa yritin aina vaihtelevalla menestyksellä kerrata kaikki huomioitavat asiat. Alamäki kaaviossa kertoo tuon tason, kohti heinäkuuta mentiin asteittain huonommilla tuloksilla ja lomien aikana heitetyt neljä JYLY-kierrosta menivät lukemiin 264-292.

Syyskuun alkuun mennessä puttityylini oli viimeinkin vakiintunut. Nyt lähdin puttaamaan paino takajalalla, puttikäsi ojennettuna kohti koria kämmenselkä edellä. Push puttini oli jalostunut ranteen ojennuksen myötä niin, että pidemmältäkin matkalta sain kiekon lentämään koriin saakka. Kesäloman lopulla otin yhden JYLY-kierroksen pitkällä moodilla, eli matkalta 10-15m ja se jos mikä vahvisti puttia. Oli hienoa huomata, kuinka 10m tuntui lyhyeltä matkalta kun oli saanut ensin heittää kiekkoa sen 15m. Hienoa oli myös se, että kiekon suunta oli nyt useimmiten oikea ja selkeitä hutiheittoja tuli vain silloin tällöin kun ranne vippasi liiallisen yrityksen takia kiekon korista oikealle tai kiekko lähti liian hyssessä aivan koria kohti ja päätyi sen vasemmalle puolelle. Suurin osa oli laiteosumia: alarautaa, yläpeltiä, sivuketjujen helinää ja korin jalkaan kolahtavia tai sen katolle päätyviä heittoja. Minulla oli viimeinkin putti! Ei vielä hyvä, mutta putti! Ihan oma. Ennätys kirjattiin nyt lukemiin 396.

Marraskuussa Frisbeepointissa alkoi Takkatien puttiliiga, eli JYLY-kisa. Paikalle sai tulla heittämään koska vain liikkeen auki ollessa ja ihan ilmaiseksi. Hollen kanssa mentiin heti keskiviikkona työpäivän jälkeen heittelemään kaksi kierrosta ja näistä ensimmäinen oli minulla se paras. Innostuin heittämään toisen kierroksen, sillä ykköskierroksen loppupuolella putit upposivat alkupuoliskoa varmemmin ja tavoitteena oli parantaa tuosta hiukan pettymystä aiheuttaneesta 354p lukemasta. Vaan ei. Tulos hyytyi liian moneen ykköseen, kun ylä- ja alarautaosumat toistuvasti kolisivat ja loppukierroksen heittelin vain ilman tulostavoitteita kolmensadan huonommalle puolelle.

Perjantaina otimme saman uusiksi eli työpäivän jälkeen kohti Takkatietä. Nyt kierros oli taas enemmän sitä omaa vahvaa puttiani, mihin olin parhaimmillaan päässyt. Nollaa ei ollenkaan eli viidestä metristä ei tarvinnut putata. Ykkösiä tuli neljä kappaletta, ja vaikka ne olivatkin pääosin laiteosumista ylä- ja alarautaan, niin eihän niistä pisteet kasva. Kylmät numerot jättivät minut edelleen alle tavoitteen, 400 pisteen ylityksen. Äh, mikä pettymys, mutta hiukan parannusta keskiviikon tulokseen, 366p!

Uusi viikko, samat kujeet. Jälleen maanantaina työpäivän jälkeen Takkatielle ja nyt päättäväisenä. Tänään sen teen, tänään kori ei vie voittoa. Ja minkälainen aloitus! Kympistä sisään kolme heittoa, sitten kasista sisään neljä ja vielä ysistäkin neljä kiekkoa koriin! Wau, nyt oltiin puttaamisen ytimessä. Tuntui, että tänään onnistuu. Pientä herpaantumista kuitenkin seurasi, sillä seuraavaksi heitin sekä ysistä että seiskasta kaksi kiekkoa sisään ja pisteiden huima nousu tasaantui. Sitten seiskasta meni neljä kiekkoa koriin ennen kuin jouduin ykkösputkeen. Ysistä yksi koriin. Kutosesta kaksi ensimmäistä alarautaan. Yritin putata rauhallisesti, sillä niin usein heitän tuosta yläpeltiin. Sitten vahvemmin ja kaksi seuraavaa identtisesti yläpeltiin. Ei voi olla totta! Olen ottamassa nollaa kuudesta metristä! Viimeinen lähes nostamalla sisään.

Nyt uusi yritys kuudesta metristä. Päätin heittää kiekot tapojeni vastaisesti solkenaan sisään. Normistihan pidän kiekot aina pois käsistäni ja puttaan vain yhtä kiekkoa kerrallaan, rauhassa ja harkiten siten, että haen puttiasennon jalkoja myöten aina uusiksi. Nyt kaikki käteen ja siitä rennosti viskaamalla neljä koriin. Kutonen vaan ON liian lähellä, ei siitä VOI putata tosissaan :) Sitten sekä ysistä että seiskasta taas kaksi sisään ja nyt katastrofi seitsemästä metristä: vaivainen yksi kiekko sisään ja paluu kuuteen metriin.. Edellisen toisinto, neljä koriin, ja ysistä sama jatkuu - ensin neljä kilahtaa koriin, seuraavalla kerralla se yksi ja olen jälleen kuutosessa.

Tulokseni määrittelee tänään se, kuinka hyvin heitän kuudesta metristä. Tänään se ei todellakaan ole helppoa. Se on minulle kaikista matkoista se vaikein. Se on liian lähellä, jotta voisin putata siitä vahvasti ja silti liian kaukana, jotta voisin vain nostaa sisään kuten sitä lähempää alkaa useimmiten olla. Pääni ei kestä kuuden metrin putteja. Niiden pitäisi olla 100% varmoja mutta ne eivät sitä ole, sillä pää tuntuu hajoavan aina kun nostan katseeni kohti koria tuolta etäisyydeltä. Onneksi tuo matka on sellainen, jonka saa vaikka kotona olohuoneessa treenattua kisakuntoon. Ja se on nyt tehtävä.

Nyt saan kuudesta metristä vain kaksi kiekkoa sisään. Musertavaa. Samoin seiskasta uppoaa ainoastaan kaksi kiekkoa. Sitten saan jostain uutta puhtia ja upotan seitsemästä metristä joka ikisen kiekon varmasti keskelle koria ja alan taas uskoa tulokseeni, koko tekemiseen. Vielä pitäisi vain pitää pää kasassa viimeisten kymmenen putin ajan, sillä nyt SE on lähellä. Ilo läikähtää kun saan kymmenestä metristä kaksi kiekkoa koriin. Enää kahdesta kiekosta kiinni, kahdesta kiekosta, jotka saan heittää seitsemästä metristä. Ja ne menevät. Kaksi ensimmäistä kiekkoa on sisällä, 400 pistettä on kasassa! Vielä yksi kiekko ja kokonaistulokseksi kirjataan 407p, uusi enkka!

Olenko nyt tyytyväinen? Kyllä. Onko puttini nyt kuosissa? Ei. Nyt on päässäni jo uusi tavoite, 450p. Näillä puteilla tuohon on kaikki mahdollisuudet, sillä kauempaa putti uppoaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin läheltä. Tavoitteena on pudottaa JYLY:stä myös kuuden metrin putti pois. Nyt en ole enää viidestä metristä joutunut puttaamaan ja seuraavana tavoitteena on tehdä sama kuudelle metrille. Mutta koska se on minulle henkisesti niinkin vaikea, sitä pitää sitten treenata erikseen.

Mahtavaa! Talvikauden alku vasta käsillä ja nyt ollaan jo treenauksen ytimessä. Ensi kisakaudella putti saa olla se, joka määrittää tulokseni - ja mieluiten siihen parempaan suuntaan. Tämänhetkinen putterisettini on aina sama: aloitusputterina Atom, sitten kaksi medium Spikeä ja lopuksi kaksi megasoft Purea. Aivan järjetön sekarengastus, mutta minkäs teet kun en osaa päättää, millä puttaan! Kisassa ja kierroksellakin tulee putattua aina fiiliksen mukaan jollakin noista kolmesta...

JYLY -tulokset paremmuusjärjestyksessä. Vihreällä kaikki yli mediaanin, punaisella alle sen ja oranssilla mediaanin tulos metriluvusta. Hyvin korostuu tuo ennätystuloksen 6m surkeaakin surkeampi onnistumisprosentti ja kivasti toisena tulos, jossa kympistä ei ole onnistunut kertaakaan.

1 kommentti:

  1. Hieno yhteenveto JYLY;stä!
    Ja lähipelihän se aina lajissa ratkaisee, eli olikealla tiellä olet!

    VastaaPoista