sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Meilahden viikkokisoihin viimein mukaan

Tälle kaudelle en olekaan vielä päässyt mukaan kisoihin, sillä aina on ollut jotain muuta. Viimeisimpänä Isänpäivä sekoitti päiväohjelmamme Hollen kanssa, mutta nyt kalenterit osuivat yksiin! Varasin vielä lapsille sulkapallokentän 1,5h ajaksi ja sitten pääsimmekin aloittamaan kierroksemme kahden muun iltapäivävuorolaisen kanssa.

Aloitusväylämme oli 15, joka vielä viime talvena tuntui liiankin kuumottavalta heittopaikalta, kahden puun välistä. Nyt kohtuu rauhallinen avaus, lähestyminen hyvältä paikalta ja par. Ei huono aloitus. Jatko vain ei sujunut yhtä hyvin, sillä ihanalla väylällä 16 heitin hiukan liian nuolevaa linjaa ja antsaheitto kilpistyi oikealla olevaan puuhun. Vielä lähestyminenkään ei päässyt ilman oksaosumaa, joten tylsä bogi tältä mahdolliselta pirkkoväylältä lämmitti mieltä hiukan väärällä tavalla. Mutta vain hetken, sillä jokainen tsäänssi on mahdollisuus ja edessä oli vielä monen monta väylää.

Lyhyt metsäneppi oli nyt toteutettu siten, että kori olikin kallion päällä eikä sen takana. Heitin taas rauhallisen avauksen ja pituus oli oikea, mutta kiekko feidasi alas kalliolta. Tuijotin tuota harjoituskoria ja sovitin askelia paikalleen. Päätin, että heitän rohkeasti, sillä takana ei ollut kovinkaan pahaa pudotusta. Kiekko ilmaan ja hups - sinne se laskeutui korin pussiin lähes äänettömästi! Jee, olin edelleen nollatuloksessa.

Millenniumväylä heitettiin normipaikalta normikoriin. Tässä haasteena on heittää riittävän lujaa, ettei kiekko vain feidaa vasempaan ja kuitenkin riittävän hiljaa, ettei se liidä ohi. Minun avaukseni liiteli kauniisti ohi korista ja tästä par. Ehkä putteri olisi ollut fiksumpi vaihtoehto, muutenkin sitä pitäisi käyttää enemmän. Nyt en sitä uskaltanut ottaa avaukseen, sillä en tiedä sen käyttäytymistä ja oikeaa heittovoimakkuutta. M4 Light tutumpi, mutta tällä kertaa ei se paras.

Ykkösväylältä sain pisimmän avaukseni koskaan, mutta sen verran jäi vielä korista, että heitin varman päälle kolmosen. Kakkosella taas heitin Diamondia liiankin kovaa ja se kaarsi liikaa oikealle, alas kalliolta. Pientä hysseä ja olisi toiminut varmaan paremmin. Tai hiukan vakaampi kiekko - enhän tässä pelaa korille suoraan kuitenkaan vaan pariin. Turha ja hölmö bogi taas. Ei sitä ikinä opi :) Tästä suivaantuneena heittelin kolme seuraavaa väylää ihannetulokseen ja fiilikset olivat korkealla. Mukava porukka heitellä Hollen, Reiskan ja Tonin kanssa. Kivan kannustavia pojat olivat ja kyllähän minullakin joskus jokunen heitto meni ihan nappiin, kuten juurikin vitosen lähärinä lähtenyt taivasantsa. Reiska oli metsästämässä vain holaria ja mahtavaa holaripottia, joten hänellä ei ollut tulos muutenkaan kärkiasia tänään. Ihan paras tapa viettää viikonloppua rennossa seurassa lemppariharrastuksen parissa!

Kutosväylällä sain pitkän avauksen oikeastaan ihan korin tasalle mutta liikaa oikealle. Välissä oli hankalia puita ja mietin pitkään taivasantsan ja upsin välillä. Päädyin upsiin. Päättelin, että upsini on turhan usein liian hento ja otin kunnon rykäisyn... sillä seurauksella, että kiekko kaarsi komeasti puiden yli ja vielä korin ohi ja liukui kannellaan kalliota ties kuinka kauas pensaikkoon. Oli siinä monella kummasteltavaa, että mitä nyt tapahtui. Nauratti itseäkin noin rankka virhearvio! Enkä tietenkään saanut kiekkoani tuolta pusikosta yhdellä heitolla nostolle vaan korttiin piti kirjoitella kierroksen ainoa tupla. Turhista tuplista puheenollen... mites nuo turhat tuplabogit? :)

Loppukierroksella väylät menivät kohtuullisesti, mutta epätarkkuutta ja mandomissejäkään unohtamatta alkoi plussia silti kertyä turhankin tiheään. Putit ei olleet ihan surkeita, laiteosumia kuitenkin, mutta se viimeinen silaus, jolla ne naulataan korin pohjalle puuttui. Kierros oli kuitenkin hieno päättää nostokolmoseen väylältä 14 - se kun oli viime talvena minulle varma bogi - ja munkkikahviin Meilahden Liikuntakeskuksen kahviossa. Olihan mukava kun viimein tännekin pääsimme mukaan! Meikun rata on niin makea ja sisältää niin paljon lupauksia, että täällä on aina yhtä toiveikasta kiertää... joskus vielä se enkka lähestyy nollaa... joskus vielä se enkka valahtaa miinuksellekin... joskus... ehkä :)

 
Jokunen vertailutulos samalta radalta löytyy... tuo alin EI mennyt tosiaan tasaisesti bogiin, mutta tallessa oli vain lopputulos +18 ja kirjasin sitten nuo väylät vain tasan Skooriniin. Kymmenen heittoa on tultu alaspäin helmikuusta - hyvä on suunta!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti