Jotenkin tämä alkutalvi on ottanut voimille pimeyden muodossa liiankin raskaasti ja illat menevät liian helposti koomaillessa sisätiloissa, vaikka normisti ulkoilen vähintään sen tunnin joka päivä. Tottakai se vaikuttaa kokonaisolotilaankin ja nyt olen liittynyt siihen sankkaan kesää odottavien kuoroon, joka aina ilmoittaa inhoavansa talvea. En minä tosin talvea inhoa vaan pimeyttä.
Onneksi sisätiloissa voi sentään puttailla - joko kotona max 6m matkalta tai vaihtoehtoisesti kotimatkalla pistäytymällä Frisbeepointiin puttaamaan JYLY:n 5-10m matkalta. Tai tarkalleen ottaen tuolla on 9,5m pisin matka sillä kymppi vaatisi seinään nojaamisen alkuasentoa hakiessa eikä se oikein palvele. Hyväksytään siis viralliseksi tuo puoli metriä typistetty versio... ellei sitten kesällä kaikki kympistä yritetyt jää juuri tuon takia alarautaan :) :)
Hollen kanssa pistäydyimme taas jokaviikkoiselle puttirundille torstaina ja tietenkin aikansa otti myös höpöttely Käpän kanssa sekä eri bägien vertailu. Ei sitä vaan turhaan kutsuta fribaajan olohuoneeksi - niin mukava siellä on pistäytyä juttelemassa ja fiilistelemässä!
Ne putit. Sanoin Hollelle siinä, että saattaa olla vähän löysää puttia tänään tulossa kun olo oli sellainen puolittainen. Pientä flunssaakin oli kummallakin ja olo sellainen väsyneen sumea. Ensimmäiset heitot kympistä ja kolme kiekkoa sisään. Tosi jees alku. Sitten kasista kiekot toisensa jälkeen sisään. Aika löysää puttia, totesi Holle. Sitten kympistä jälleen kolme sisään ja nyt oli jo sata pinnaa kasassa! Kuudensadan ylityksen vauhdissa oli melko hienoa olla kun puttikin tuntui niin järjettömän luonnolliselta ja hyvältä. Sitten kasista kolme sisään ja uusintakierros kasista tuotti neljä kiekkoa koriin ja pääsyn ekaa kertaa ysiin heittämään. Mahtavaa!
Neljäsosa JYLYä takana ja sitten tuli ensimmäinen romahdus ja yhden koriin jääneen putterin ansiosta siirto kuudesta metristä heittelemään. Pah. Tuohon loistoputtiin olisi voinut tottua! Heitin kolme sisään sekä kutosesta että kasista ja seuraava ykkönen tulikin jo siihen perään. Plaah. Tähänkö se tulos nyt sitten tyssäsi? Kutosesta kaikki koriin ja kympistä yksi eli paluu kutoseen oli jälleen tosiasia. Jo kolmannen kerran! Nyt allekirjoitin Hollen heiton löysästä putista ja vaikka sainkin kutosesta neljä sisään ja ysistä kaksi, paras terä palasi vain hetkeksi. Heitin nyt sekä seiskasta että ysistä sisään neljä kiekkoa ja vielä toisen kerran ysistä kolme kunnes kasista meni jotain aivan sekaisin ja korissa lepäsi jälleen vain se yksi kiekko.
En päässyt kutosen kiroksesta vielä tässäkään vaiheessa, sillä heitettyäni kutosesta kaikki sisään sain ainoastaan yhden kympistä ja päätin kierrokseni heittämällä kaikki jälleen kutosesta koriin. Kokonaista viisi kertaa olin siis kuuden metrin matkalla heittämässä ja milloin se nyt oli, kun uumoilin mielessäni, että jääkö kutosesta heittely kokonaan pois JYLYstä kun putti kehittyy... Tulokset kyllä ovat kehittyneet, sillä tälläkin epätarkkuudella sain kasaan 466 pistettä ja toiseksi parhaan tulokseni ever. Fiilis oli kaksijakoinen, sillä kokonaiskuvaksi jäi se, että putti oli kyllä hyvää ja varmaa kunhan kiekon sai liikkeelle flättinä, mutta välillä paletti hajosi kokonaan ja tuli isoakin hajontaa lentoradoissa.
Mutta näin se pimeys selätetään - putti kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti