lauantai 21. lokakuuta 2017

Uusi rata: Laakspohja DGP, Lohja

Kauniina mutta viileänä syyspäivänä mielessä oli - mikäs muukaan kuin päästä heittämään muovia jonnekin mukavaan paikkaan. Lohjan Laakspohja on jäänyt meiltä Hollen kanssa kokonaan kiertämättä, vaikka olemme kuulleet siitä vain hyvää ja tänään päätimme viimein käydä korjaamassa tilannetta siltä osin. Mukaan saimme myös Royn, jonka suosikkiratoihin Laakspohja kuuluu.

Jo matkalla Lohjalle ihastelimme komeaa usvaa, joka nousi osin tiellekin ja peitti ajoittain näkyvyyden. Ilma oli viileä ja maa vielä  kohtuulämmin, luvassa aurinkoinen päivä. Parkkipaikka löytyi hyvin ja ykköstiille kapusimme kun porukka oli koossa. Aurinko paistoi puiden lomasta ja lämmitti hiukan tummien vaatteiden läpi. Juomat, eväät ja matkaan.

Ykkösväylälle otin kaksi avausta, sillä ensimmäinen lirvahti aamukankeudessa liikaa oikealle kun aloin vasenta puolta varomaan. Vaihdoin nyt kiekkoni hiukan vakaampaan ja sain kelpo avauksen keskelle väylää. Kakkosheittokin laskeutui hyvään paikkaan ja siitä vielä foreneppi korille ja parputti sisään. Korille mennessämme Roy vielä mainitsi, ettei hän varoittanut korin vasemmalla puolella avautuvasta rinteestä... eipä tuohon tosiaan oikein muuta oikeakätinen uskalla heittää kuin kämmentä - onneksi tuota on tullut treenattua tämä kesä niin, että heitto ei enää erityisesti jännitä. Mukava aloitus kierrokselle.

Väylä #2 heitetään alas rinteeseen vasemmalle taittaen, eli putterihysseä siihen tarjoilin hiukan heikolla menestyksellä. Pariin sain silti tuonkin pelattua, Holle nappasi vasuriforella pörön. Näennäishelppo väylä, kivahan tuo olisi kisassa pöröttää, jos tänne joskus kisaamaan tullaan. Etenkin kun väylä #3 vaikuttaa bogiväylältä ainakin näin ensitutustumisella ja tulikin sohellettua tuplabogiin asti. Vaikka kiekon sai kohtuulähelle koria, oli puttipaikka hankala. Korilta poistuessamme katsahdin sinne päin ja silloin iski ensimmäinen kuvausvimma: auringonsäteet ja frisbeegolfkori - voiko mitään kauniimpaa ollakaan! :)

Väylän #3 kori kylpee auringonvalossa

Seuraavat väylät pelasimme upeassa usvassa harjun rinnettä mukaillen. Väylät ovat hiukan haastavia oikeakätiselle rystyheittäjälle, sillä kiekko ei saa feidata vasempaan, alarinteeseen. Ensikertalaisena tietenkin heitin ylivarovaisesti ja siitä tuli hiukan sanktiota heittojen muodossa. Aika jännääkin oli avata usvan sekaan kun ei ihan tarkkaan näe, mihin heittää ja mihin kiekko meneekään. Upeaa ennen kaikkea!

Harjun päällä usva vain jatkui ja lähes jokaisella tiillä ja korilla piti pysähtyä kuvaamaan ja ihastelemaan näkymiä. Radasta tuli nyt extramystinen kuva, sillä väyliä ei pystynyt kokonaan hahmottamaan ja lähes jokainen avaus heitettiin auringonsäteiden mahtavasti valaisemaan metsään. Ihan parasta ei ollut pelivire tällaisessa ihastelu- ja huokailufiiliksessä, mutta kyllä me nautittiin! Väylistä ei jäänyt kovin selkeää kuvaa, sillä ne sekoittuvat mielessäni samaan usvaan, mutta kokonaisuutena maasto on hienoa ja tykkäsin kyllä radasta. Ehkä toinen tai kolmas kerta siellä muodostaa paremmin mielikuvat eri väylistä.

Pelasin alamäkiväylälle #12 kämmenavauksen, sillä se kaartuu oikeaan ja mikä tahansa liidätys olisi ollut niin paljon hankalampi hallita rystyllä. Jade toimi tähän melko nappiin. Väylä #13 jäi myös mieleeni, sillä tuohon jyrkkään ylärinneväylään sain pelattua nostobogin hiukan epäonnistuneen kakkosheiton jälkeen. Kori on niin haastavalla paikalla, ettei siihen haluaisikaan tähtäillä yhtään yli kolmen metrin putteja. Väylä #14 on par5 ja siihen oli mahtavaa liidättää kiekkoa. Ihan ei mennyt korin lähestyminen nappiin ja siihenkin kirjattiin bogi. Hieno väylä silti.

Viimeisillä väylillä maisemat olivat jälleen aivan erilaiset, sillä nyt usva oli haihtunut ja saimme nauttia kauniista aurinkoisesta syyssäästä. Rata on kyllä kauniilla paikalla ja siellä on upeaa pelata. Väylä #18 tarjoaa vielä isokäsille pitkää siivua aluksi alamäkeen ja loppumatkan tasaisella eikä siinä ikävää ollut pelata vaikkei omat heitot sataan metriin liidäkään. Vielä viimeiset putit parkkipaikan vieressä ja jälkipelit ennen kotimatkaa. Hieno reissu! Suosittelen myös rataa, sieltä löytyy nautittavaa ja haastetta kaikentasoiselle pelaajalle. Oma kierros taisi osua jonnekin puolikkaan bogin huonommalle puolelle: 9xPar, 7xBogey, 2xTupla ja ne pöröt jäi tällä kertaa kokonaan pojille :)

Helppo pörö väylältä #2 - ainakin jos Hollelta kysytään

Väylän #4 korilla piti taas pysähtyä kuvaamaan

Avaus usvaan

Taianomaiset näyt seurasivat meitä väylältä toiselle

Royn avaus väylällä #7

Saman väylän korilla tunnelma oli edelleen upea

Hahmot vaeltamassa kohti kiekkojaan

Viimeisellä väylällä aurinko oli jo voittanut sumun ja usvan, Hollen putti upposi sisään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti