Bagini sisältö on melko Trilogy-painotteinen, mutta siihen ei liity mitään aatetta tms taustalta. Tykkäsin alkuun Westsiden kiekoista ja niistä siirryin monien muiden naisten innoittamana Jaden kautta Latitude 64 -kiekkolaarille, jolta uusimmat hankintani olen tehnyt. Suuntaus on ollut yhä keveämpään suuntaan ja minulla se toimii kunhan muistan jättää ne kiekot reppuun tuulisella ja aukealla paikalla. Halua olisi testailla enemmänkin esim. Prodigyn ja Innovan kiekkoja, joita olen muutamia jo hankkinut kevättä ajatellen, mutta talvi ja vähäiset sisätreenimahdollisuudet pakottavat pitäytymään tutuissa kiekoissa.
Draiverit muuttuvat aina olosuhteiden mukaan, mutta talven lempikiekkoni oli Latitude Opto Diamond Light, 135g keltainen namupala, johon värjäsin Tikrun tunnistusta varmistamaan. Varakiekkoni on 132g tummanvihreä ja tuo värikin jo kertoo, miksi se on nimenomaan se varakiekko... Heitän tuota yleensä pikkuhyssessä ja silloin se menee melko lailla suoraan, loivalla kaarroksella oikean kautta kohteeseensa ja kunhan korkeutta on tarpeeksi, feidaa nätisti. Flättinä heitettäessä päätyy enemmän oikealle heittolinjasta eikä feidiä silloin juurikaan ilmene. Ei kestä vastatuulta ollenkaan.
Pieneen vastaiseen tai kaivatessani suoraa kiekkoa nappaan käteeni Latitude Opto Jaden, jolla on painoa 156g. Tämän lentorata on lähellä Diamondia, mutta vakaampi. Jos laitan sen pikkuhyssessä matkaan eikä ole vastatuulta ollenkaan, se myös pitää linjansa. Pikkuantsassa taas tekee kaarroksen oikealle ja palaa nätisti, kun taas flättinä on lentoradaltaan melkolailla suora, kovemmalla vedolla kaartaa oikean kautta. Kiekko on aika röpelöinen rimmistä, hyvin koulutettu siis, ja sen varakiekolla olen heittänyt elämäni ainoan holarin... varakiekkoa heitän siis ainoastaan kun ei ole pelkoa hukata sitä :)
Ensimmäinen oikea draiverini, Westside VIP Manala, on bägissäni aina kun tarvitsen suoraa liidätystä alaviistoon. Se on painoltaan 174g ja kestää tuulta hiukan paremmin kuin keveämmät kiekkoni, mutta vastatuuleen kovaa heitettynä tekee melkoisen laajan kaarroksen oikealle eikä välttämättä palaa sieltä... Näissä olosuhteissa olemme kiekon kanssa vielä kovin vieraita toisillemme :) Useimmiten toimii alaspäin heitettävissä liidätyksissä ja liitää melko vakaasti sinne minne sen heitän. Loivaan antsaan heitettynä saattaa liitää pitkällekin.
Hiukkasen vakaampaan suuntaan mentäessä otan käteeni Latitude Opto Riverin, jolla heitän suorat tai pientä hysselinjaa vaativat heitot. Minulla on näitä kahta eri painoluokkaa ja keveämpää Opto Air Riveriä käytän useammin. Painavampaa Riveriä käytän myös lähestymisessä kun kaipaan varmaa hysseä ja esim vastatuuli puhaltaa. River ei jaksa aina flättinä heitettynä olla niin vakaa, mutta ei ole koskaan karannut oikealle kuin korkeintaan pienen kaarroksen ajaksi ja palaa sieltä kiltisti takaisin. Melko suora linja ja pieni feidi.
Vakaampaa linjaa bägissäni edustaa myös Latitude 64 Gold Culverin, joka on sitten se varmin hysselinjan kiekko. Tämän nappaan kovassa vastatuulessa ja silloin kun väylän oikea puoli on ehdoton no-no. Pitkää siivua tällä en saa, mutta parempi 50m oikeaan suuntaan kuin tuplat väärään :)
Uusimpana draiverinä bägiini ilmestyi Latitude xXx, jota käytän silloin kun muuta en uskalla heittää. Kovaan vastatuuleen, varmaan hysselinjaan maksimissaan 50m matkalla. Tämä on vasta tutustumisasteella enkä ole kiekkoa heittänyt kuin muutamia kertoja ja melko jyrältä se vaikutti. Feidaa jo kädessä.
Vielä draiveriosastoltani löytyy lisävaihtoehtoja silloin kun vastassa on vesiväylä. Uusimpana ihastuksena mukanani kulkee Millennium Aquarius, joka sopii kelluvaksi kiekoksi tällaiselle vesimiehelle oikein hyvin. Tosi suora, tarvittaessa pitää antsan ja joskus kevyen hysselinjankin. Varmaan muuttuu ajan kanssa alivakaammaksi. Oikein hyvä ja tahmea muovi, toimii kosteanakin. Sen kaverina keikkuu mukanani myös Innova DX Dragon, joka oli ensimmäinen kelluva kiekkoni ja toimii antsalinjalla sekä hysseflipeissä.
Midariosastolla olen ollut uskollinen Prodigy 400g M4:lle. Minulla on siitä sekä täyspainoinen että Light -versio ja kummallakin on paikkansa sekä tarkoituksensa. Kumpaakin voin heittää sekä flättinä että pikkuhyssessä ja ne ovatkin bägini luottokiekkoja. M4 vaihtui talveksi siniseen ja uudempaan valkoisen värinsä vuoksi, mutta M4 Light pääsee ilmaan aina kun kaivataan pidempää oikealle kaartuvaa liitoa mielellään hiukan alamäkeen. Vastatuuleen valitsen painavamman M4:n tai jos kaipaan suoraa puupilliheittoa hysseflipillä. Hiukan nämä ovat liukkaita talvikelillä ja saattavat lipsahtaa kädestä ennen aikojaan, mutta useimmiten ajavat asiansa.
Ainoa Innovan kiekko bägissäni tällä hetkellä on Star Roc3, joka oli pitkään se vakaa midarini. Lausteella ja Kivikossa olen saanut huomata sen olevan loppujen lopuksi melko alivakaa vastatuuleen ja menetin hetkeksi luottoni siihen. Nyttemmin olen oppinut, että suurin osa kiekoistani käyttäytyy kovassa vastatuulessa vastaavasti ja siihen pitää vain heittonsa sopeuttaa. Suora, hyvä kiekko normituuleen ja feidi kohtuullinen. Tykkään myös muovista, pitävämpi talvikelissä kuin käyttämäni täyspainoinen M4, ja pääsee senkin ansiosta useammin ilmaan myös suoria heittoja tarvittaessa.
Uusimpana kiekkona bägini midariosastolla on Latitude Opto Anchor, joka täytti ylivakaan midarin tarpeeni loistavasti. Heitän sitä milloin tahansa kaipaan vakaata lähestymistä ja varmempaa kaarrosta vasempaan. Tämäkin kiekko on löytänyt vastatuulensa, jossa se karkaa oikealle, mutta rolleriksi ei sentään mene. Mukavan kirkas väri ja luotettavuus - siinä ne tärkeimmät kriteerit.
Puttereissa olen sahannut pitkään Atom:n ja Spiken välillä. Sitten hankin kallioisia ratoja varten superpehmeän Latitude Pure:n ja sen ominaisuudet alkoivat ihastuttaa yhä enemmän. Nyt bägistäni löytyy megasoft Pure, Atom ja/tai Spike ja uusimpana hankintana Opto Pure heittoputteriksi. Se tosin tuntuu liian liukkaalta talvikeleihin ja päässee varmemmin mukaan kesällä. Tuuliputterina on Splinter, mutta sekään ei ole idioottivarma vastatuuleen, joten on mukana oikeastaan vain varalla. Puttereissa onkin ehkä suurin heikkouteni, sillä en oikein osaa sanoa, mikä on suosikkini. Heitän aina sillä putterilla, mikä juuri sinä päivänä tuntuu parhaalta käteen tai muuten miellyttää ja se saattaa olla avain epävarmuuteen puttipelissä. Heittoputtereita taas käytän tosi vähän, sillä putterit grippaavat helposti - johtuen varmaankin siitä faktasta, etten ole niillä kovin paljoa heittänyt.
Kohti kevään kisoja - joko bägi on tässä vai vieläkö elää matkalla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti