Paikalla olikin mukavasti kahdeksan naista lähdössä heittelemään kiekkoa. Mahtavaa! Meidät jaettiin kahteen ryhmään ja lähdin ensimmäisessä porukassa ykkösväylältä eteenpäin. Jostain syystä sain siinä avauksen osumaan lähes oikeaan rakoseen - hiukan jäi vielä lyhyeksi väylää ajatellen - ja kakkosheiton tarpeeksi lyhyelle putille. Kiva par-aloitus tästä ja honorit kakkosväylälle.
Kakkosväylälläkin avaus kivasti pitkälle, mutta meninkin siinä ihmettelemään miksi aina höntsäillessä pääsee puuosumitta ja kisoissa kolisee - ja tämä kostettiin puuosumalla sekä bogilla. Kaksi seuraavaa väylää onnistuin kolistelemaan myös tuplan arvoisesti eli ei se nyt ihan noin menekään kuin alkuun manailin :) Vitosella avaus kivan pitkälle ja lähestyminen puuhun, kutosella jo avaus suoraan puuhun. Perussettiä!
Porukka oli mukavaa ja juttu alkoi lentää kun vauhtiin päästiin. Mukana oli vuoden lajia harrastanut rouva, joka jäi minun laillani kerrasta koukkuun sekä hänen aikuinen tyttärensä, joka oli toista päivää heittelemässä. Neljäs nainen porukassa oli harrastanut jokusen vuoden, nyttemmin hiukan harvemmin. Hyvin saatiin onnistumisia ihan jokainen ja niitä puuosumiakin riittävästi. Ei tarvinnut toiste lähteä niitä kaipailemaan.
Seiskaväylällä sanoin heti, että nyt on haastava par3. Avasin M4:lla kivasti väylälle ja kylläpä yllätyin, kun paikasta oli suora näkyvyys ja väylä korille, jonne kiekkoni kakkosheitolla parkkeerasin ja sain kuin sainkin tästä parin. Uskomattoman hienoa! Ja harvinaista herkkua. Kasiväylällä sain kiekkoni yli OB-rajan, mutta jäin lähestymisellä sen verran pitkälle putille, että bogi siitä napsahti. Tai no, myönnetään etten ole taaskaan puttia treenannut lähes kuukauteen. Höh. Aina se jää kun alkaa toimia. Minulla on joku outo puttikammo, että kun putti toimii, en "uskalla" treenata ettei se vaan mene sekaisin ja katoa taas. Haluan jättää sen fiiliksen, että putti toimii ja uskon sen toimivan. Sillä uskolla saan putattua rohkeasti, vaikka kisaputit ovatkin vaihtelevia.
Helppo ysiväylä mukavasti pariin ja ikuinen kammotukseni, kymppiväylä, ihan jees heitoilla par-putille mutta mitä tulikaan sanottua putista tuolla aiemmin... eli bogiksi meni. Väylällä 11 avaus jäi hiukan torsoksi, mutta kuitenkin avoimelle paikalle ja siitä kakkosheitto pitkälle eteenpäin, keskelle väylää hyvälle etäisyydelle korista. Kolmosheitto korille, mutta koska putti niin tuloksena bogi. Tai siis 5, käsittelen näitä samoilla par-lukemilla kuin millä olen Veikkolassa kisannut eli väylällä 6 ja 11 on par4, väylällä 12 ja 16 on par5 ja kokonaispar radalle on tasan 60.
Väylälle 12 sain perusavauksen keskelle väylää. Kakkosheitto Jadella tuuliseen säähän ja kauniisti liiteli kauimmaisen mandon vierelle mäen harjanteelle saakka! Wau. Tästä näki jo korille ja koska oli tuulista, tuulisempaa kuin koskaan täällä heitellessäni, Jaden heittäminen arvelutti sillä se on todella kevyt. Tiesin kuitenkin, että vakaammalla en pääse korille saakka. Halusin yrittää. Olihan höntsäkierros ja kaikki. Jade matkaan kevyessä hyssekulmassa ja hyvin piti suunnan, sitten kaarsi jännittävästi oikealle lähelle kuusten oksia ja niitä hipoen katosi jonnekin alarinteeseen. Todella pitkä heitto! Olihan mukavaa löytää kiekko korin tasolta, 6-7m päässä korista! Putti vain koriin ja olisi ollut ensimmäinen pirkotus tältä väylältä, mutta tarvitseeko tätä nyt enää sanoa... en itse asiassa pelatessa tajunnutkaan kuinka paljon putti vaikutti nyt tulokseeni, vaan tajuan sen vasta tätä kirjoittaessani. Siksi on hyvä näitä avata auki kirjoittamalla tai muuten läpikäymällä. Tuloksena siis par.
Saarekeväylän olen saanut jokusen kerran onnistumaan enkä kauas jäänyt nytkään. Roc3 tuuleen kevyessä hyssekulmassa päätyen metrin päähän saarekkeen rajalta. Harmillinen, mutta olihan se nyt liian lyhyt jos noin rajalle menee. Ensi kerralla paremmin, näissä tulee aina ikävät kaksi plussaheittoa ihan suit sait mitään tekemättä. Virva heitti hienosti reilun metrin päähän korista vahvan kämmenheittonsa ja kyllähän tuo pirkotus piti ikuistaa videollekin :)
Väylältä 14 olen kerännyt usein plussaa eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Puuosumia ja hankalaa lähestymistä ja puttailua. Plääh. Onneksi oli kiva pikkuväylä 15, jolta pääsin 10-11m metrin pirkkoputillekin ja par siitä tietenkin tuli korttiin :) Sitten pitkä, haastava väylä 16. Tykkään tästä väylästä, vaikka en olekaan sitä osannut koskaan loppuun saakka heittää. Nyt avaus ok, kakkosheitto metsäsaarekkeen ohitse kauniissa antsassa Ennustajalla niin että itseäkin häikäisi. Siis ovatko nämä päivän pitkät väyläheitot tosiaan minun heittojani!? Näillä muistoilla elää pitkään ja saa uutta voimaa ja rohkeutta seuraavissa kisoissakin. Wau! Nelosheitolla olin jälleen kauniisti puttietäisyydellä korista - siis nelosheitolla, tämähän on par5! Paria tästä ei kuitenkaan tullut, mutta bogikaan ei minua lannistanut kun vain selailin mielessäni tuota pitkän väyläheiton kaarta. Upeaa.
Väylällä 17 en sitten kuitenkaan uskaltanut heittää isoa antsaa, vaikka niin etukäteen mietin. Turvallinen lähes suora heitto mandon ohitse ja siitä kahdella heitolla puuosuman kautta korille ja bogi. Mando ja re-tee eivät oikein rohkaise olemaan rohkea. Nämä ovat niitä väyliä, joita pitäisi tulla tahkoamaan ja heittämään niin, että ne osaisi unissakin ja olisi luottamus sekä osaaminen samassa paketissa, jonka voi kisassa sitten avata tiillä. Ehkä vuosien kuluessa niitäkin paketteja saan kasattua, nyt ei auta olla kärsimätön. Mutta saahan kuitenkin olla edes vähän, saahan!? :)
Viimeinen väylä. Tuloksentappaja monellakin. Nyt melko hyvin väylää, mitä nyt kolmosheitto olisi pitänyt heittää korille ja grippasin sen viimeisten puiden taakse ja sain tyytyä tuplaan. Sopii kierroksen linjaan oikein hyvin ja varmisti, että enkka tästä kaikesta huolimatta tuli.
Mukava ja hyvähenkinen kierros oli takana ja viimeisten selfieiden ja tulostenlaskentojen jälkeen vielä varmistin, että pääsen mukaan porukan Nimenhuutoon. Ihana ilta! Upea fiilis heittää näitä väyliä, joilla viimeksi kesäkuussa olen kisaa tahkonnut osin epävarmoissakin tunnelmissa. Kuinka paljon varmempaa olikaan heittäminen nyt! Johtuuko siitä, ettei ollut kisa vai onko taitotaso kasvanut kesällä? Kummin vain, niin tästä kierroksesta kyllä nautti täysin siemauksin! Kiitos!
Ihanat naiset kiekolla - minä, Jonna, Virva ja Sini
Tuloksia Veikkolasta tältä kesältä, sekä viime syksyltä oma best shot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti