Jälleen ykkösväylällä olin heittää par-tuloksen, mutta ei. Nyt pääsin jo putille asti, mutta kas kummaa kun treeniputit menivät yksi toisensa jälkeen sisään niin kisaputti ei sitä tehnytkään. Yllättävää - Not :) Bogia korttiin ja onhan sekin ihan ok.
Kakkosväylällä jälleen Roc3 ja par. Kolmosväylällä taisin kalauttaa heti puuhun ja siitä se tupla sitten syntyi. Ei ollut bogitikka vaan ihan tupla-sellainen tällä kertaa... Nelosväylällä sentään sain korjattua edelliskerran triplan pelkäksi ohueksi bogiksi ja näin olin "jo" yhden heiton edellä edellisviikon tulosta tässä vaiheessa. Näin pitkälle riitti muistinikin sitä laskemaan, loppuväylät menivät ihan vaan heitellessä ja pelatessa niin hyvin kuin tänään osasin. Tai no, kyllähän vitosväylän birdie kuitenkin toi hymyn huulille ja tiesin, että nyt mennään hiukan paremmin kuin tähän saakka - asia, jonka tiedostaminen on yleensä riittänyt sekoittamaan pelin.
Kutosella jälleen oli bogi niin lähellä, mutta toistin edellisviikon madontappoheiton ja korttiin merkattiin tupla. Whaat!? Pitääkö sitä tehdä samoja virheitä aina uudestaan? Eikö kannattaisi edes kehittää uusia? Tästäkö hämmennyin ja sekoitin pelikirjani, sillä kaksi seuraavaa väylää valahtivat bogiksi ja ei kahta ilman kolmatta eli ysiväyläkin samaan syssyyn. Ryhtiä peliin, nainen! Kymppi ei sentään pettänyt ja siitä par kuten molemmissa aiemmissakin kisoissa.
Taas väylä 11 meni suht kivasti suht väylällä. Joku jalka oli aina heittovaiheessa puskan puolella, mutta pääosin siis hyvää etenemistä, ehkä hiukan seiftaillen. Pääsin bogiputille, mutta pahus kun ei ollut paras puttipäivä tänään(kään). Jostain syystä tyrin myös seuraavan väylän korille tulon ja sain toisen tuplan heti perään. Onneksi ihana birdieväylä 13 oli juuri siellä ja juuri oikeaan aikaan nostamassa minut taas jaloilleni ja palauttamassa uskoni parempaan tulokseen. Tai no, en kyllä tainnut kantaa koko kierroksella huolta tuloksesta, kyllä meillä Teijan ja nuoremman poikani kanssa oli niin hauskaa ja heillä niin tasaista, ettei kukaan tiennyt missä mennään. Hyvä niin.
Lopun ehdoton kohokohta oli väylä 15, jolta otin nyt niskalenkin ja heitin sen par-tulokseen selkeästi ja helposti. Samalla vauhdilla väylän 16 liidätys ja hieno par-putki katkesi ainoastaan väylälle 17, jolla en edelleenkään saanut Roc3:stani liitämään alueelle vaan sain tyytyä dropparin kautta bogiin. Viimeisellä väylällä heitimme koko sakki "par-frame" ja siinä poikani pääsi puttaamaan hienosti kohtuupitkän putin sisään kaikkien katsellessa ja sen siivittämänä hän vei tasoituskilpailun voiton +7 -raakatuloksensa myötä - edelliskerralla kun oli sateessa tullut heittoja aika lailla enemmän :) Upeaa, taas voitto kotiin!
Omakin ennätykseni parani jälleen kolmella heitolla ja kirjataan nyt +13. Alkaa olla jo aika jees! Vielä kun ottaisi siitä nuo turhat tuplat pois ja pari bogia ja... :) :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti