perjantai 17. helmikuuta 2017

Uusi rata: Vihioja Tampere

Sain hienon tilaisuuden hyödyntää työmatkani Tampereelle sekä aurinkoisen kevätpäivän (vaikka onkin helmikuu), joten "paikallisopas" Sannan suosituksesta suuntana oli Vihioja. Rata on 9-väyläinen ja sijaitsee puistossa, joten odotukset eivät olleet kovin korkeat väylien haastavuuden tai mielikuvituksellisuuden suhteen. Lähinnä odotin mukavaa neppailua kauniissa säässä.

Sanna joutuikin sitten jäämään pois itse kierrokselta muiden menojen takia, joten piti rohkaista mielensä ja lähteä ihan issekseen radalle. Varsinkin puistoissa, joissa on muitakin ihmisiä liikkeellä, tuntuu aina vähän valjulta mennä heittelemään ennen kuin sitten taas lämpenee heittämiselle ja unohtaa ympäristön. Niin kävi nytkin. Aloitin kolmosväylältä, sillä ykkösväylän korin lähellä oli äitejä lapsineen pulkkamäessä ja kakkosella taas joku fribaaja treenaamassa avauksia.

Heittelin lämpimikseni kolmoselta ja neloselta avauksia, kolmosen kori oli niin sympaattisen näköisessä paikassa, etten nyt vielä siihen putannut... Neloselta aloitin virallisesti kierrokseni ja vaikka kyseessä oli lyhyt 55-56m väylä, en saanut kiekkoani korille saakka. Tätä pitäisi varmaan yrittää enemmän hyssepuolelta, sillä oma antsani ei ole riittävän terävä enkä saa kämmenelläkään noin pitkää heittoa ylämäkeen. Heitin sitten lähestymisenkin huolimattomasti ja se liukui vielä jäällä kauemmas korista. Jippii - ensimmäinen par-putti kymppiringin rajalta ellei jopa hiuksenhienosti ulkopuolelta! Mutta koska oli höntsäkierros, niin sehän meni koriin! Hyväntuulinen aloitus :)

Vitosväylälle seuraavaksi, siihen B-radan tiille. Kori näkyi alhaalla joenmutkan luona ja sinne päin lähti Jade liitämään. Pääsin kumpareella olevan koivun, väylän ainoa puu, etupuolelle ja siitä sitten kiekko helpolle putille ja jälleen kolmonen korttiin. Kiva väylä, joka lienee pakkokakkonen peruspelaajille.  Kutosväylän tiitä en sitten löytänyt, mutta heitin alhaalta joen vierestä avauksen B-radan korille puiden luo ja koska siellä ei koria ollut, merkkasin korttiin kolmosen. Ajattelin katsella tuon väylän uusiksi toisella kierroksella. Kun siirryin väylän 7 tiille, huomasin kauempana korin ja karttaa tutkimalla selvisi, että se oli kutosväylän par4 -leiskan kori. Samassa paikalle käveli koiranulkoiluttaja, joka siinä jäi jutustelemaan hetkeksi, mutta ei hänkään väyliä tiennyt sen paremmin. Siispä eteenpäin.

Seikalla heitin kaksi avausta, ensiksi Diamondilla, mutta koska se näyttää olevan nyt minulle auttamattomasti liian alivakaa, heitin toisen avauksen Jadella. Tämä toimi ja pääsin pitkälle pirkkoputille, olisiko ollut 12-13m. Lähellä oli pirkotus, mutta nostin sitten kolmosen korttiin. Taas karttaa tutkimaan ja kääntelemään ja kasin tiille. Kiva koivukuja, joka ei kuitenkaan ollut niin tiukka, etteikö sen sivuista pääsisi lähestymään korille. Tässä kolme avausta ja paras niistä oli täyspainoinen M4. Jokaiselta pääsi hyvin lähestymään korille ja puttaamaan par-tulosta koriin.

Vielä viimeinen väylä, nro 9, joka heitetään lasten pulkkamäen poikki lähelle ykkösen tiitä. Avaukselle oli jälleen hyvin tilaa ja sain kiekkoni pulkkamäen keskelle. Tästä oli helppo lähestyminen jälleen korille ja sain pidettyä tuloksen nollassa edelleen. Mukavia väyliä nämä! Ja nyt kun pulkkamäki oli tyhjentynyt pääsin jatkamaan myös ykkösväylälle. Kiva alamäkeen heitettävä selkeä väylä, jolla River toimi loistavasti muuten, mutta osoitti jälleen alivakauttaan eikä palannut ollenkaan koria kohti vaan jäi jokea kohti kulkevalle hiekkatielle. Bägissäni ei sen vakaampia kiekkoja mukana ollutkaan, joten tähän tyydyttiin ja kun tuo 15m oli liikaa putillekin tuloksena oli jälleen par.

Kakkosväylälle pääsin avaamaan vielä ennen kuin perääni lähti isompi porukka ykköseltä. Olipas tämäkin kiva väylä: mando oli kierrettävä vasemmalta ja sinne sai liidättää vapaasti. Heitin tähän sekä Diamondin että M4 Light:n ja näistä midarilla pääsin hiukan pidemmälle. Lopputulokseen näillä ei ollut vaikutusta, sillä kummaltakin oli heitettävä lähestymisheitto korille joka tapauksessa ja siitä putti koriin. Kolmosväylällä ympyrä sulkeutui, mutta tästä en ollut vielä tulosta heittänyt, joten nyt tarkka avaus Jadella kohti koria ja sinne rinteeseen kiekkoni sain, varmaan aivan kymppirinkiin. En alkanut urheilemaan jäisellä rinteellä vaan mummotin kiekkoni korin alle ja nostin parin. Mummotuskaan ei tosin ollut aivan päivänselvä juttu, sillä perässäni heittävä kaveri sai mummottaa tuohon kahdesti ennen kuin kiekko korin alle pysähtyi :)

Koska olimme kumpikin yksin heittämässä, liityin seuraan ja isompi lössi jäi heittämään perässämme. Nyt näin kuinka nätisti nuo väylät pelataan suoraan korille, kun fore on napakka ja toimii. Ollapa moinen heitto takataskussa! Kiersimme tuon paikallisen kaverin kanssa väylät uudestaan ja hän opasti minut myös puuttuvalle kutosväylän tiille, mäen päälle. Pelasimme sieltä tuon par4 -väylän ja moraalisesti sen ihannetulokseen pelasin, mutta koska epäonnistunut puttikin lasketaan heitoksi niin tuosta kopsahti kierroksen ainoa bogi :)

Mukava oli kiertää väylät uudestaan, nyt ne jäivät paremmin mieleenkin ja tietenkin kun ovat kohtuullisen mittaisia, herättivät pirkotusnälän kytemään... näillä väylillä sitä toivoisi, että osaisi heittää pidempiä avauksia tarkasti. Tai ylipäätään että saisi kiekkonsa liitämään niin vaivattoman keveästi korille saakka. Vaikka pelissäni olenkin keskittynyt enemmän tarkkuuteen ja lähipeliin, nyt huomaan, että kyllä tuo draivauskin olisi tärkeää saada paremmaksi, pidemmäksi, tarkemmaksi. Se tietenkin edellyttää myös kiekkojen tuntemusta ja oikeiden kiekkojen käyttöä. Nyt tuli jälleen vahvistus sille, että saan vaihtaa hiukan vakaampiin ja/tai painavampiin, jotta kiekot toteuttavat sen, mitä heitollani haen.

Ihan mukavaa peliä oli tuo kakkoskierroskin, hiukan pidempiä avauksia sain ainakin seiskalle ja ysiväylälle, mutta ne pirkotukset ovat edelleen haaveita vain. Mukavaa oli saada heittoseuraa ja huomata jälleen, kuinka hieno laji tämä on ja kuinka upeita ihmisiä tätä harrastaa! Hieno kierros, hieno rata!

Kolmosen kori hiukan vinksallaan :)

Legendaarisen ei tarvitse olla niin viimeisen päälle

Harkkakorillakin ehdin ottaa muutaman putin sivutuulessa

Kierros takana, mutta tänne tulen vielä uudestaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti