Vuorela 50V Avoimet Mestaruuskilpailut

Itse kisapäivä valkeni jälleen kerran lämpimänä ja odotukset olivat korkealla samoin kuin mieliala. Ajelimme hyvissä ajoin Kunnonpaikkaan ilmoittautumaan ja itse kisakierros alkoi minulla väylältä 6. Koska olen edelleen varovainen puupillistä avatessa, heitin putterilla suoraan pillin läpi ja siitä ei yksi heitto riittänyt korille saakka vaan piti tyytyä bogiin. Peli oli avattu. Tietenkin kumpikin ryhmäni pojista heitti avaukset suoraan mukille ja kakkoset korttiin - kuinkas muutenkaan :)


Sain seuraavalta väylältä kivasti parin ja sitten siirryttiinkin Vuorelan väylille, jolta heti harmillinen liian pitkä heitto ohi saarekkeen ja bogi. Seuraavalla hiukan ylämäkeen viettävällä väylällä olin par-putilla mutta korin sijainti kallion päällä teki tepposensa ja bogiin oli tästäkin tyytyminen. Kiva alamäkiväylä kohti rantaa ja aivan mahtava puukuja menivät sen sijaan melko nappiin ja kummastakin par. Rannassa taas avaus hiukan puiden välistä ja sen heitin puuhun. Höh. Ei kyllä ollut niin tiukka paikka, että olisi ollut tuohon tarvetta minun seiftiheitoillani. Tästä bogi ja kohti rannan tuplamandoa...


Mandot ovat olleet minulle usein hankalia. Kai niissä onkin se idea, että ovat henkisesti tiukkoja paikkoja kun on PAKKO saada kiekko tietystä kohdasta - olkoonkin, että usein kiekolle on ihan kunnolla tilaa, mutta se pakollisuus. Nyt siis M4 käteen ja kevyt rauhallinen heitto keskelle väliä ja hiuksenhienosti oikealta viistäen kiekko suoritti mandon ja päätyi hyvälle puttipaikalle! Wau! Tästä sain birdien korttiin ja sekös lämmitti mieltä ja ilahdutti :)


Loppukierroskin meni ihan jees -tahdissa bogien ja parien vuoritellessa tuloskortissa. Usein bogi oli nostobogi kun ei putti uponnut vaan tuli ns. hyvä haku. Putti oli ihan ok tasolla, mutta sitä nappipäivää ei tullut tästäkään. Viimeinen väylä nro 5 antoi ryhmäni parhaalla avauksella vielä yhden miinuslukeman tulokseen, sillä pääsin lähes nostolle avausheitollani. Upea päätös tälle ehkä parhaalle kisakierrokselleni ever! Olinhan iloinen ja yllättynyt kun lukemat olivat +7 ja olin kisassa toisena. Tätä lisää!


Toinen kierros menikin sitten ihanassa naisseurassa hiukan hulvattomassakin tunnelmassa. Juttu lensi ja välillä toiset kikattelivat niin että säikähtivät jo haitanneensa heittoani kun sain kiekkoni puuhun sellaisella väylällä, jossa ei oikeastaan puita ole haitaksi ollenkaan. No, se meni kyllä omaan liian yrittämisen piikkiin, mutta kyllä naurua kierrokseen mahtui muutenkin :)


Kierroksen ainoa harmillinen epäonnistuminen oli hankala väylä 18, johon oli laitettu saareke 85m väylän päähän ja avaukseni jäi sen 5m lyhyeksi jälleen. Mokasin tässä droppariheitonkin ja kun kierros näin alkoi heti triplabogilla, olin menettänyt kakkossijani aloitusväylällä. Toisaalta se kevensikin, eipä tarvinnut jännittää enää sijoituksia. Toki halusin edelleen hyvää tulosta, sillä kerrankin sain kierrosratingin sille tasolle kuin sen halusinkin enkä todellakaan toivonut huonompaa kierrosta toisesta.


Mukaan mahtui jälleen kaksi birdieväylää - väylällä 8 sain kiekkoni liu'utettua putille ja jo ykköskierroksella ilahduttanut väylä 5 antoi jälleen loistavan avauksen myötä kakkosen korttiin. Inhokkiväyläni 17, johon päätimme kierroksen, taas päättyi pitkään 10m puttiin, joka suureksi ilokseni meni sisään iloisesti kilahtaen ja näin tulokseni oli vain 2 heittoa huonompi kuin avauskierroksella. Ilman triplaa olisin siis heittänyt saman tuloksen, mukavan tasaista. Muut tytöt taas päätyivät tasoihin ja saivat nautiskella vielä jokusen väylän sudarista muiden kisaajien hurratessa ja kannustaessa mukana.


Upea kisa ja hienot puitteet kaiken kaikkiaan! Porukkaa jäi vielä iltaa viettämään ja saunomaan, mutta me lähdimme oman saunan lämmitykseen. Olisipa aina kisoissa näin käteensopivat väyläpituudet, niin saisi näitä onnistumisiakin enemmän! Täälläkin toki mokailin monen monta väylää ottamalla niistä turhia bogeja, mutta se nyt vain on tämän hetken heittotasoni. Ei kestä pää eikä riitä taidot parempaan. Ehkä taas ensi vuonna, jos paikalla vaikka järjestetään Vuorela 51v -tapahtuma :)

kuva: Janne Mönkkönen