sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Lepikon Ryskeen Singletto - onnea 2-vuotiaalle!

Höntsäseuramme Lepikon Ryske, jossa koko lajiin tutustumisemme alkoi vuonna 2015, lähestyy kunnioitettavaa kahden vuoden ikää ja sen kunniaksi piti järjestää jotain ihan uutta. Parikisa sopii linjaan kuin nenä päähän ja kun siihen vielä kehiteltiin mahdollisimman tasapuolinen parinjakokierros alkuun sekä kakkoskierroksen pelimuoto niin siinähän se: Singletto = SINGLe + duETTO. Sitten vain odottamaan, ilmoittautuisiko kisaan ketään muita kuin me innokkaat järjestäjät.

Kisapäivän aattona meitä oli kasassa jo mukavat 15 henkeä ja maininnan arvoista tässä on sekin, että jopa 6 kisaajista oli naisia. Aivan mahtavaa! Arvoimme ryhmät ja niille sopivat lähtöväylät ja vielä tuli hiukan pohdittua sitäkin, kuinka merkkaisimme kilpailun tulokset Skooriniin... ei ihan selkeää, kun kierrostulokset olivat niinkin erilaiset. Sitten vain odottelemaan seuraavaa aamua ja kisapäivää. Pete ja Mervi hoitivat palkinnot sekä kodan tarjoilut kisan jälkeen, meille Hollen kanssa jäi tekninen häröily.

Pelaajakokouksen jälkeen lähdimme ensimmäiselle kierrokselle lumiselle radalle. Hiukan oli uuttakin lunta satanut kovan hankikannon päälle, sellaista märkää tarttuvaa lunta kiekkoja kastelemaan. Aloitusväylänä oli 9, liidätysväylä, jolta liidättelin kiekkoni harkkakierroksella edellisenä päivänä kodan kattoon... nyt hiukan varovaisemmin ja kodan etupuolelta kiekko kaarsi rinteeseen. Ei ihan suurimipia suosikkiväyliäni, sillä liiallisella feidillä saa kiekkonsa pitkälle järven jäälle tai vastaavasti liikaa oikealle heitetyn kiekon joutuu noutamaan hankalasta rinteestä. Nyt kuitenkin kunnialla eteenpäin ja kierros oli alkanut.

Ekan kierroksen saldo oli jonkin verran enemmän plussaa kuin olisi toivonut, mutta olin silti naisten kärjessä. Varmaan oli muillakin samaa lumen ja höntsän yhdistelmää haittaamassa heittojen tarkkuutta. Onneksi ei ollut sama tuuli kuin edellispäivänä, jolloin vastatuuleen heitetyt lätyt kiitivät kauas rinteeseen ja aina väärille väylille saakka... Nyt kaikki mokat pysyivät sentään pienemmässä mittakaavassa. Pirkkoputille en päässyt kuin pari kertaa, mutta aika pitkällä ringin ulkoreunan tuntumassa olivat, ja onnistumiset niistä nollissa. Mahtavan tasainen oli naisten kisa!

Disc Golf Metrix näyttää Skooriniin syötetyt tuloksemme ykköskierrokselta näin

Pieni välipalapaussi oli paikallaan kun siinä jaettiin ryhmät. Eniten heittoja heittänyt sai parikseen vähiten heittoja keränneen ja näin saimme jokaiselle parin paitsi Holle sai luvan olla oma parinsa :) Koska pelimuoto oli Alternate tällä kakkoskierroksella, uskoimme parien olevan todella tasaisia. Ilahduttavasti saimme aikaan kuusi sekaparia ja näin lähdimme jälleen radalle odottavin mielin. Vähemmän heittänyt sai aloittaa ja sen jälkeen parin jäsenet heittäisivät aina vuorotellen.

Aloitin parini Rasmuksen kanssa väylältä 9 ja pääsin heti hiukan liian jännää birdieputtia puttaamaan tai sitten kisahermot olivat vaan yksilöpeliäkin enemmän tiukilla, sillä alaraudan päällä keikkuen kiekko sitten päätti pudota ulos. Jouduin siis avaamaan seuraavan väylän, kun parini sai suorittaa noston koriin.

Koko kierros jatkui aloitusväylällä nähtyyn tapaan. Aina emme olleet putilla avauksella, ja par tuli normisti lähestymisheiton ja putin jälkeen, mutta kyllä niitä pirkkoputteja menetettiin alarautaan ja yksi meni yläraudankin takia. Vai oliko se niin, ettei vaan osuttu keskelle ketjuja... Vuoroin oltiin siis putilla ja vuoroin avaamassa. Birdie-free. Olisipa vaan ollut aika lailla parempi tulos, jos minulla olisi ollut hyvä puttipäivä ja Rasmus olisi saanut avata aina korille... näillä kuitenkin nollatulokseen kunnes edessä oli enää kaksi viimeistä väylää. Helppo homma siis.

No, ei mennyt Rasmuksen avaus ihan nappiin eikä väylälle, mutta ei minun olisi silti tarvinnut heittää hankalasta asennosta kiekkoa antsattomassa antsassa liitelemään järven jäälle. Sieltä sitten sakkojen kera lähestymään koria ja vielä kun mukaan keitokseen lisäsi sen viimeisen nelimetrisen alarautaputin niin päästiin lopulta väylätulokseen +3, mikä oli lopputuloksemme myös koko kierrokselta. Olin aivan varma, että olisimme viimeisiä, mutta suureksi yllätyksekseni sijoituimme erittäin jaetulle kakkossijalle, sillä siihen oli tunkua kokonaista kolmen parin voimin. Jopa Skoorin meni tuloksistamme aivan sekaisin, sillä se näytti kisatuloksemme erittäin satunnaisessa järjestyksessä :)

Skoorinin näkemys kisatuloksista oli ilahduttavan tasavertainen - ei tässä mitään väliä järjestyksellä ollutkaan vaan hyvällä kisafiiliksellä

Lopuksi palkittiin ykköskierroksen voittaja, kokonaiskisan voittaja, parikisan voittaja ja itsensä voittajat ja kaikkihan me oltiin voittajia loppujen lopuksi! Kodalla oli mahtavat hiillokset ja paistettin siinä hyvässä hengessä kisamakkarat, juotiin pillimehut ja jälkipelattiin kunnes oli aika lähteä kotimatkalle. Innokkaimmat jäivät vielä heittämään CTP-kisaa viimeisistä palkinnoista, joita paikallinen yritys Rane Sport oli meille upeasti lahjoittanut. Tällä fiiliksellä olikin mukava ajella taas kohti ruuhkasuomea valmistautumaan työviikkoon ja sitä kautta seuraavana viikonloppuna alkavaan kisaputkeen.
Tällä kertaa ykkösväylällä oli yllättäviä haasteita, kuva ykköskierrokselta

Kakkoskierroksella haasteet olivat kasvaneet sellaisiin mittoihin, että väylä jätettiin pelaamatta ja merkattiin kaikille par korttiin

Lunta riitti vielä hyvin varsinkin avoimille väylille ja siirtymille
 
Mervin puttinäyte toisen kierroksen viimeiseltä väylältä
 
Kodalla oli tunnelmaa ja lämpöä - makkaroitakaan unohtamatta

Liekkien loimottaessa saatiin hetki odotella sopivaa makkaranpaistolämpötilaa

Pillimehut makkaroita odotellessa
 
Suurkiitokset kaikille osallistujille - te teitte tästä kisasta aivan loistavan! Toivottavasti saamme Lepikän radalle toistekin näin mukavasti naisia kisaamaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti